Christmas presents part 2

Pattern: hat (I know I've seen this kind of hat somewhere - I just can't remember where so the pattern's not mine)
Yarn: Schachenmayr Nomotta Extra Merino Big, green (174), Schachenmayr Nomotta Extra Merino, brown (10)
Needles: 5.0 mm 
Size: man 
0.6 skeins (green) and 0.5 (brown)

Pattern: Heart Hat (basic hat, the heart chart from some knitting website)
Yarn: Novita Isoveli, purple (573) and black (099)
Needles: 5.0 mm
Size: woman
0.5 skeins (purple) and 0.2 skeins (black)

I'm still knitting four more presents....

Christmas presents part 1

Pattern: Close Knit Waffle Hat by Leah Bandstra
Yarn: Novita Isoveli, lime (334)
Needles: 4.0 mm and 5.0 mm
Size: man (my father-in-law)
0.6 skeins

Pattern: Super Easy Fall Hat by Tiina in Muita Ihania
Yarn: Kauhavan Kangas-Aitta Oy Silo, turquoise (8282-1) and Kauhavan Kangas-Aitta Oy Panda, brown (8259-1)
Needles: 3.5 mm
Size: 12-year-old
0.3 skeins (brown) and 0.5 skeins (turquoise)

My husband thinks this looks like a Batman Hat. Hopefully his goddaughter disagrees.

 

Minusta tuntuu, että joulu meni tänä vuonna vähän ohi. Meillä nimittäin sairastettiin flunssaa ja korvatulehdusta sekä enterorokkoa kolmen ihmisen voimin. Isoveljen astmakin meinaa oireilla kovilla pakkasilla ja lääkitystä pitää säätää. Pyhiä vietimme onneksi molempien isovanhempien luona eikä haitannut, vaikka omassa kodissamme saimme leivottua ainoastaan pipareita ja imuroitua hätäisesti. Paketit löysivät kuitenkin oikeaan osoitteeseen ja tuleehan se joulu taas ensi vuonnakin.

Christmas is over. We were sick, really sick. Luckily grandparents took care of us and children got their presents. Better luck next year!

Mission Completed

About a local charity project - we were knitting socks for children and young people who have mental health problems and have to stay in a hospital. We collected 59 pairs of beautiful socks and I delivered them to the hospital tonight. Thank You all and let's do this again netxt year!

Hyvän Mielen Sukat -projekti on saanut tältä vuodelta päätöksensä ainakin Vaasan suunnalla. Lämmin kiitos teille kaikille, jotka otitte osaa haasteeseen ja lähetitte minulle upeita neulomuksianne! Sain tänään kunnian toimittaa sukat Huutoniemen sairaalan lasten- ja nuortenpsykiatrian osastoille. Kahdessa kassissa oli yhteensä 59 sukkaparia, huikeaa!

Tässä vielä kuvia neulomistanne sukista (ainoastaan minun neulomani kolme paria puuttuu). Samat kuvat löytyvät projektin Facebook-ryhmästä.

Kiitos vielä Siljalle hyvästä ideasta. Tähän projektiin oli helppo tarttua ja voin mielelläni toimia sukkien vastaanottajana täällä päin ensi vuonnakin, mikäli tempaus jatkuu.

Ihanaa Joulua kaikille!

Merry Christmas to You all!

2nd hand shopping

Great 2nd hand shoppings from flea markets last weekend.

Viime viikonlopun kirppislöytöjä. Lyhty leikkimökin terassille, metalliämpärit kesän yrtti-istutuksia varten, lautasliinat muuten vaan ja sydänkangas ompeluun. Mitähän tuo lintukangas muuten on, kun Ninnuska oli löytänyt juuri samaa?

Pauligin vanhaa kahvipurkkia olen etsinyt jo pidemmän tovin. Tai siis hyväkuntoista ja huokeaa. Tuleehan näitä toki vastaan jokaisessa haisevassa hallissa, mutta yleensä jo kovan kolauksen saaneina sekä kiskurihintaan. Nyt viimeinkin onnisti. Kahvinjuojia tai -keitintäkään ei tästä talosta löydy, mutta täytyy seuraavalla täydennysreissulla Ekosoppiin napata mukaan myös joku kiva luomupaketti ja sujauttaa se purkkiin - jottei isovanhempienkaan tartte aina tulla meille keittimien ja tykötarpeiden kanssa.

Kuvista puuttuu vielä kiva muoviämpäri, joka kiikutettiin välittömästi leikkimökkiin. Lompakko keveni kympillä, joten eipä ollut kallis reissu.

Seuraavaksi sitten joululahjoja. Puikot ovat heiluneet ahkerasti ja saavat vielä jatkaakin samassa toimessa.

Red socks

Nämäkin menivät kolmikymppislahjaksi. Malli sama kuin muutaman kerran aiemminkin tänä vuonna eli sitä helppoa valepalmikkoa. Lankaankaan ei tullut vaihtelua, Seiskaveikalla mentiin edelleen. Nyt alkaa kyseinen lanka kyllä jo pahemman kerran tympiä. Virkatessa (teen isoa peittoa) se vielä menee, mutta neuloessa - uh, uh. Mutta pakko vaan jaksaa, sillä Ravelryn mukaan minulla on sitä vielä 44 kerää jemmassa! Plus jämät!

Pattern: same as a few times earlier this year
Yarn: Novita 7 Veljestä, red (549)
Needles: 3.5 mm
Size: EU 39-40

A birthday present for a friend again. I'm just so bored with this yarn! Unfortunately I've still got 44 skeins left.

Uutta arkiruokaa

Ruoka, joka kaiketi vaatii esittelyä. Ei mitään vaativaa tai erityisiä ainesosia, mutta pitkästä aikaa jotain, minkä esikoinen veteli vauhdilla eikä välittömästi lautasen nähdessään karjunut "Hyi ku pahaa, en kyllä syö!"

Pilkoin ison paketillisen maustamattomia kanafileepihvejä (inhoan valmiita suikaleita) ja kippasin niiden päälle oliiviöljyä sekä pari teelusikallista valkosipulitahnaa. Parin tunnin muhimisen jälkeen (jääkaapissa) paistoin suikaleet (kaasuliedellä), kaadoin turhat öljyt pois ja lorotin sekaan purkillisen luomuruokakermaa sekä heittelin päälle 3-4 palaa pakastepinaattia. Perään ruokalusikallisella vehnäjauhoja sakeutettu desilitra vettä. Jatkuvaa hämmentämistä, kunnes kastike ei ole enää täysin juoksevaa. Lisukkeeksi jasmiiniriisiä sekä vihanneksia.

"Kiitos äiti, kun teit näin hyvää ruokaa."

Our six-year-old doesn't like anything I'm cooking anymore. That boy, who has always eaten everything and even asked for more. Until this week. I finally managed to cook something he absolutely loved. Chicken, garlic paste, cream and spinach.

Guest socks

Vierassukkia näistä piti tulla, mutta saapa nähdä, ehkä päätyvän omiin jalkoihini. Joka tapauksessa oiva tapa käyttää yksi jäljelle jäänyt Isoveli-kerä.

Pattern: Knitted socks by Minna Metsänen, Novita Autumn 2010
Yarn: Novita Isoveli, pink (576) and turquoise (189)
Needles: 5.0 mm
Size: EU 38
1 pink and 1 petrol skein

Pinkeissä on kiilakavennusten jälkeen 40 s, turkooseissa 36 s. Tummemmat istuvat paremmin minulle, vaikka silmukoita voisi vähentää kahdeksaankin per puikko. Toisaalta turkoosia lankaakin jäi jo yksi (ärsyttävä) nöttönen, kun taas pinkin langan sain kulutettua ihan kokonaan.

6+1

A week ago we had a two day birthday party for our sons. I just love to bake.

Viikko sitten meillä juhlittiin ahkerasti kahden päivän ajan. Kuopus ei ensimmäisestä merkkipäivästään tajunnut vielä tuon taivaallista, mutta esikoinen halusi suklaisen Peter Pan -kakun. Päähahmo jäi tosin saamatta, mutta rosvojoukko kelpasi oikein hyvin.

 

Suklaapelti (tai millä nimellä kukakin tätä haluaa kutsua) sain kuorrutteen Pirkan suklaapalleropussista. Tahmeaa ja vaikea leikata, mutta ah niin hyvää!

Minä leivon paljon. Kerran tai kaksi viikossa leipää ja usein erilaisia suolaisia piirakoita (makeista puhumattakaan). Vieraiden tullessa niitä on aina pöydässä ja toki muulloinkin. Nytkin niitä meni kahdessa päivässä useampi. Taustalla myös Marianne-keksejä.

Rocky Roadia olen syönyt monissa pirskeissä, mutta vasta nyt kokeilin sitä itse. Suklaata, vaahtokarkkeja ja ranskalaisia pastilleja. Tehdään toistekin.

Pöytäliinat ovat kirpparilöytöjä. Niitä on kaappi pullollaan ja odotan sitä vuotta, kun meillä ei enää ruoka lentele pitkin pöytää. Silloin liinoja viitsii käyttää arkenakin.

Hauskaa oli ja lapset saivat kivoja paketteja. Kiitos vierahille!

Siena

It took over a year to decide what kind of curtain I wanted for our living room window. I thought about a lot of options but finally chose to sew it of Alvar Aalto's Siena.

Olohuoneen verhon kanssa meni reilusti yli vuosi. En osannut millään päättää mitä olisin halunnut kolmen ikkunan ja yhden oven päälle. Ensin jahkailin sivuverhojen kanssa ja päädyin jo melkein oranssiin Eero Aarnion viime vuoden kuosiin. Kaupassa sävy olikin liian sähäkkää, en ole mikään neonvärien ystävä. Paneeliverhoista en jostain syystä tykkää. Lopulta totesin, että sivuverho etenkin oven kohdalla olisi tässä huushollissa mennyt vain jatkuvasti ruttuun ja likaiseksi. Halusin kapan, mutta en mitään rypytettyä.

Kankaan kuosin ja ylipäätään värin päättämisessä vierähti vielä muutama kuukausi. Lopulta punainen alkoi pyöriä mielessäni yhä tiuhempaan ja Sienan nähdessäni lamppu syttyi.

Vaasasta Artekin kankaita saa vain Vepsäläiseltä, tilaustuotteina. Nelisen viikkoa odottelin soittoa, mutta viimein on verho ikkunassa. 

Fabric: Siena by Alvar Aalto, Artek 1954, white-red

Size: 286 cm x 55 cm

Verhon alareunasta huomaa, että kuvio ei ole suinkaan viivottimella piirretty. Minua se ei kuitenkaan haittaa yhtään. Se vähän haittasi, että kankaan leveys hulpiosta toiseen olikin vain 145 cm eikä 150 cm kuten Artekin sivuilla sanotaan, mutta senkin yli on jo päästy.

Onneksi kangasta jäi vielä vähän. Jämäpala on jo leikattu sohvatyynyn päällisiksi.

Pink again

Viime viikkoina hurjasti lisääntynyt kävijämäärä taitaa lopahtaa tähän. Kivoja sukkia, mutta taas niitä pinkkejä..! Nämä ovat jo matkalla Helsinkiin ystävän tyttärille.

I'm boring, part 2. Pink socks..! Nice to knit though. These are already on the way to Helsinki for my friend's daughters.

Pattern: basic socks, modifield from socks published in Novita magazine (Winter 2012)
Yarns: Gjestal Knopp, pink (115); SandnesGarn Sisu, pink (4517); Novita 7 Veljestä, pink (553) and white (011)
Needles: 3.0 mm and 3.5 mm
Sizes: soles 14.5 cm and 18.5 cm

Harkitsen jo uuden vuoden lupauksen tekemistä. Ei enää pinkkejä sukkia.

Maybe I should make a New Year's resolution: no more pink socks. For a year.

Learning by doing

Today I was listening to Veera Välimäki, "The Craftsman of the Year" and took part in her knitting workshop after the lesson. We got to choose one of her scarf patterns and then she kindly guided us how to knit short rows. Unfortunately I forgot to take my camera with me.

Kävin tänään opettelemassa lyhennetyin kerroksin neulottuja huiveja. Vuoden Käsityöläiseksi 2012 valittu Veera Välimäki kertoi yrittäjyydestään sekä suhteestaan neulomiseen Loftetissa. Luennon jälkeen Veera ohjasi vielä parituntista neuletyöpajaa, jolloin jokainen sai valita jonkun hänen suunnittelemistaan huiveista ja aloittaa sen neulomisen. Pähkäilin pitkään monen upean ohjeen välillä, kunnes päädyin Veeran myydyimpään malliin. 

Veeralla oli mukanaan useita huivejaan. Minä, joka kuljen kamera laukussani lähes joka paikassa, unohdin tietenkin aparaattini tänään kotiin. Katsellessani upeita, värikkäitä huiveja pitkin pöytää minua harmitti vietävästi. Kuvitin jo mielessäni tätä tekstiä, mutta nyt saatte tyytyä vain mustaan valkoisella. Onneksi Veeran työt ovat helposti ihailtavissa Ravelryssä.

Sain huivini hyvin alkuun Veeran ohjatessa kädestä pitäen. Nyt tekisi tietysti mieli neuloa vain sitä, mutta (edes) muutama keskeneräinen pitänee ensin saada pääteltyä.

Baby doll hat

This little cap was requested by a friend's 3-year-old daughter. Her doll desperately needed it.

Pattern: Bibbi's hat
Yarn: Novita Tennessee, pink (537)
Hook: 3.5 mm
Others: Hello Kitty button

Dining table

One of our fixing projects. We looked for a round shaped dining table with leaf. Finally we found one. This was originally brown and badly dented. 

Etsimme pitkään (vuoden verran) vanhaa, pyöreää ruokapöytää. Tai jos tarkkoja ollaan, niin oikeastaan etsimme tällaista vain muutaman kuukauden - pohdin yli puoli vuotta millaisen pöydän oikeastaan haluaisin. Haikailin kauan valkoisen Tapiovaaran Pirkka-pöydän perään, kunnes totesin, että a) uutena ostettu olisi ollut liian kallis kaikkien muiden remppakulujen keskellä ja b) kirppareilta niitä ei juuri tullut vastaan. Sen jälkeen aloin haaveilla itsetehdyn pöydän perään. Halusin paksun, valkoisen pöytälevyn kahden vanhan Singer-ompelukoneen jalan päälle (kiitos yhden Tyylivarkaiden jakson). Jossain välissä mies sotki pakkaa harmaalla pöytälevyllä, kunnes lopulta eräänä päivänä mieleni kirkastui: halusin pyöreän pöydän. 

Ruokailutilamme on ehkä ainut kohta, jota kodissamme muuttaisin. Se voisi olla hieman isompi. Koska itse keittiötä ei kuitenkaan voi pienentää eikä ulkoseiniä levittää, oli vain mahduttava aterioimaan nykyiseen tilaan. Eikä se toki nelihenkiseltä perheeltä ole mitenkään mahdotonta, hyvinhän me tuohon sovimme. Pöydän ympärillä on vuorotellen lapsia ja aikuisia, jotta molemmille kullannupuille on tarjolla syöttäjiä ja avustajia - ja jotta kumpikaan vanhemmista ei vain saisi syödä rauhassa. 

Ruudin keksimisen jälkeen oikean pöydän löytäminen ei kuitenkaan ollut kovin helppoa. Vastaavia oli toki tarjolla vaikka millä mitalla, mutta ei meidän (minun) kriteerimme täyttäviä. Pöydän piti olla kokonaan puinen, sopivan kokoinen, seisoa tukevasti yhdellä jalalla ja siinä piti olla jatkolevy kekkereitä ja vieraita ajatellen. Laitoin ilmoituksia netin kirpparipalstoillekin ja sain runsaasti vastauksia. Jokaisessa tarjotussa vaihtoehdossa kuitenkin mätti jokin: joko pöydässä oli neljä jalkaa, siinä ei ollut jatkolevyä, hinta oli järkyttävän korkea eikä siitä voinut tinkiä tai pöytä sijaitsi aivan liian kaukana. Lopulta pöytä löytyi kuitenkin kotikaupungistamme Pietarsaaresta, Vanhustenystävien kirpputorilta. Kaikki kriteerit täyttäen.

Kunnostusvaiheesta ei valitettavasti ole kuvia. Pöytä oli kuitenkin alunperin ruskea ja erittäin kulunut ja kolhiintunut. Mies purki sen osiin, hioi, hioi ja hioi. Maalia meni muutama kerros ja lakkaa muistaakseni kaksi. Pöytä on kestänyt käytössä hyvin, vaikka kuopus takoo sitä innoissaan omalla lusikallaan.

Kuvat eivät valitettavasti tee oikeutta kauniille pöydälle. Sen pinnasta tuli upea.

Esikoisen vanha valkoinen tuoli siirtyi pojan omaan huoneeseen kirjoituspöydän kaveriksi. Koska kyseinen tuolimalli on kuitenkin niin hyväksi havaittu, ostimme pojille keittiöön uudet, samanlaiset, mutta punaiset tuolit. Meidän tuolimme ja pari muuta on ollut tarkoitus maalata valkoisiksi, mutta se(kin) projekti on vielä kesken. Mies tykkää kovasti alimmassa kuvassa olevista ruskeista tuoleista enkä minä ole vielä ehtinyt hoputtamaan häntä tuolien kimppuun. Monta muutakin (tärkeämpää) hommaa on yhä kesken. Tulevana viikonloppuna meillä on onneksi viimeinkin aikaa paneutua taas niihin. Kuvasinkin tänään jo suurimman osan kunnostettavista projekteista, jotta ennen-kuvat eivät jää enää ottamatta.

 

Otin keittiön verhokapan hetkeksi pois ikkunasta. Se odottaa vieressäni ompelukoneen neulan alle pääsyä.

Hermione

I actually knitted this last year but have totally forgotten to photograph it.

Pattern: Hermione Hearts Ron by Christy Aylesworth (Ravelry)
Yarn: Grignasco Bambi, red (195)
Needles: 2.5 mm and 3.0 mm
Size: adult
0.9 skeins

The pattern was nice and easy. This fits well and the yarn doesn't tickle. I like it!

Old cupboard

I have bought a lot of wooden secondhand furniture lately. This cupboard is now in our living room.

Olen viime aikoina ostellut ahkerasti vanhoja huonekaluja (ja vielä puuttuu muutama). Osa valkoisista ikealaisista saa kyytiä, kun olen löytänyt paljon kauniimpia ja kestävämpiä kaappeja, tuoleja ja pöytä tilalle. Miesparka saa kurvata ympäriinsä peräkärryn kanssa, kun rouva lyö osoitteita kouraan. Suurin osa huonekaluista on kunnostettavia (arvannette kuka senkin puolen hoitaa - minä kyllä pidän maalaamisesta, mutta hiominen ei kuulu lempipuuhiini, meinaan sitä paitsi tukehtua siihen pölyyn), mutta tälle kaapille emme ole tehneet mitään.

Kaappi löytyi eräästä tyhjennettävästä toimistosta. Edellinen omistaja on pitänyt siinä potilaidensa lääkkeitä. Nyt kaappi pääsi olohuoneeseemme, takan viereen. 

Ovien takaa löytyy maljakoita, molempien läppärit latureineen, minun keskeneräiset käsityöni sekä keittokirjat. Aiemmin tällä paikalla oli Ikean valkoinen 2x4 Expedit-hyllykkö, joka siirtyi nyt esikoisen huoneeseen pelihyllyksi. Kaapista parhaillaan kävelemään opetteleva kuopus ei saa  heiteltyä tavaroita lattialle - kunhan vain muistaa ottaa aina avaimet pois ovista.

Tämän väristä kaappia en olisi pari vuotta sitten takuulla hankkinut, mutta yhtäkkiä tämä yksilö oli pakko saada. 

Jostain syystä vanhat avaimet miellyttävät kovasti silmääni.

Kaapin päällä olevat tavarat ovat vaihtuneet jo tiheään, en osaa päättää mitä siinä pitäisin. Kuvaushetkellä päällystä koristivat kuitenkin palmuvehka (yksi niistä harvoista kasveista, joita allergiperheessä siedetään) sekä kokoelma Muija-purkkeja. Sininen ja punainen ovat anopin vanhoja, valkoinen kirpparilöytö ja musta uutena ostettu.

Hyvän Mielen Sukista

About a local charity project - we're knitting socks for children and young people who have mental health problems and have to stay in a hospital. Socks are going to be their Christmas presents.

 

Vaasaan on nyt kertynyt 26 paria sukkia. Lämpimät kiitokset kaikille ahkerille neulojille! Helsingin keräyksestä poiketen täällä saa sukkia toimittaa vielä hitusen pidempään. Viimeisten parien tulisi kuitenkin olla minulla sunnuntaihin 9.12 mennessä, jotta saan seuraavalla viikolla vietyä ne perille Huutoniemen sairaalan osastoille joululahjojen jakamista varten. 

Tällä hetkellä nuorten osastolle on varmasti tarpeeksi sukkia, mutta lastenosastolle varmasti vielä kaivattaisiin joitakin pareja. Kyseisen osaston asukkaiden ikähaitari on 6-12 v. Minun eskarilaiseni jalkapohjan mitta on tällä hetkellä noin 18 cm ja kengänkoko 30-31, joten sen kokoisia ja hieman isompia sukkia otan vielä mielelläni vastaan. Koosta 38 eteenpäin sukkia riittääkin. Ainut toiveeni on, että kiinnittäisitte sukat yhteen pienellä langanpätkällä ja liittäisitte mukaan kokolapun. Osassa minulle toimitetuista sukista on myös ollut mukana jouluinen pakettikortti - niitäkin saa ilman muuta lisäillä, mutta minäkin voin hoitaa sen homman ennen sukkien kuljettamista sairaalaan.

Osoitettani voi edelleen pyytää sähköpostitse: sadunlangoilla (a) gmail.com. Vaasan neulekerholaisille sekä muille paikallisille neulojille tiedoksi, että voin pyydettäessä tulla noutamaan sukkia keskiviikkoisin kirjastolta, kunhan siis ilmoitatte etukäteen. Neulekerhoilemaan en ole syksyn aikana ehtinyt, mutta ehkä sitten taas joulun jälkeen.

Toivottavasti saamme vielä joitakin lastensukkia kasaan!

Guess what?

Tiedän. Tylsää. Olen neulonut 22 (!) paria pinkkejä sukkia viimeisen neljän vuoden aikana. Ei näitä jaksa enää kukaan katsella. Neuloa kuitenkin jaksaa - etenkin hyvälle ystävälle 30-vuotislahjaksi. Malli on sen verran kiva ja sen oppii nopeasti ulkoa, että voisin itsekin tarvita (toiset) Kertut.

I know. It's boring. I have knitted 22 (!) pair of pink socks during the past four years. But this pattern is so nice and easy to remember. I gave these to a dear friend for her 30th birthday. Maybe I should knit another pair of Kerttu socks for me, too.

Pattern: Kerttu socks by Paula Paajanen
Yarn: Novita 7 Veljestä, pink (553)

Needles: 3.5 mm DPNs

Size: EU 38

0.7 skeins

Seuraavaksi teen raidallisen neuletakin yksivuotiaalle. Siinä ei ole pinkkiä.

Next a striped cardigan for a one-year-old. Not pink.

Suklaa-piparminttukeksejä

Today I baked chocolate peppermint cookies.

Olin luvannut esikoiselle, että menisimme tänään eskarin jälkeen metsäretkelle. Kuopus vetelee aamupäivisin pitkiä unia, joten päätin kokeilla kauan suunnittelemiani pikkuleipiä. Tarkoitus oli tehdä murotaikinapohjaisia, pehmeitä keksejä, joita maustaisin Ekosopista ostamallani luomupiparminttu-uutteella.

Taikinasta tuli hyvää. Sellaista, jota olisi voinut syödä koko kulhollisen.

150 g luomuvoita
1.5 dl luomuruokosokeria
1 kananmuna
3.5 dl luomuvehnäjauhoja
3 rkl tummaa kaakaojauhetta
1 tl leivinjauhetta
pari lorausta piparminttu-uutetta

Vatkaa pehmeä voi ja sokeri sekaisin, lisää muna.
Lisää kuivat aineet, sekoita.
Lorauta lopuksi piparminttua joukkoon - varovaisesti, tai saat keksejä, jotka saavat nenän valumaan.
Nostele taikinasta lusikalla pieniä kasoja leivinpaperin päälle.
Paista 175 °C:ssa 12 min.

Uute tuntuu riittoisalta. Olen aiemmin käyttänyt sitä vain kerran, raakasuklaan maustamiseen.

Keksien kannattaa antaa jäähtyä kunnolla paistamisen jälkeen, tai muuten ne hajoavat käsiin. Ne olivat mielestäni parempia oltuaan hetken kylmässä (ulkona, rasiassa, vaunujen pussissa), jolloin sisus maistui suklaisemmalta. 

Tai toisaalta, retkellähän kaikki maistuu paremmalta. Näitä keksejä ainakin syötiin antaumuksella.