Pilvimekkoa

Tilasin tätä mariininväristä pilvikangasta Royalkestoilta huhtikuussa Kankaiden Yön aikaan. Olin kyseisestä kankaasta tiedustellut aiemminkin esikoisen mielipidettä ja tuntui kelpaavan. Kankaan saapuessa kävi kuitenkin samoin kuten monen muunkin kanssa viime aikoina: "Mä en sit ainakaan tosta haluu mitään!" Onneksi kesällä oli kuitenkin tulossa ystäväperheen tytön syntymäpäivä ja kangas tuntui kelpaavan sinne. 

Suunnittelin tästä alkuun lyhythihaista mekkoa, jollain tutulla kaavalla tietysti ettei tule mitään yllätyksiä. Päädyin kuitenkin selaamaan lehtiä ja löysinkin kivan, uuden mallin. Ottobren Jungle Stripes on vilahdellut blogeissa siihen tahtiin, että taitaa olla tykätty kaava - kokeillaans sitä. Vertailin saamiani mittoja omaan samankokoiseen poikaani sekä kaavaan ja valitsin koon 128 cm. Piirsin kaavat, joskin kaavapaperi loppuikin kesken ja jouduin teippaushommiin. Mutta mitäs pienestä vastoinkäymisestä, sillä kohtahan saan saksittua nopeasti kankaan ja pääsen huristelemaan. Ai niin, ostinkin kangasta vain 60 cm enkä metriä. No tehdään sitten vaan tunika. Tai hetkonen, katkaistaan kaavat ja tehdään poikkisaumat. Nyt riittää. Ensimmäisiä kaavoja neulatessani tajusin kuitenkin ettei tästä mitään hihoja riitä. Enää en kyllä nypi yhtään neulaa irti, joten nyt pitää lennosta muuttaa yläosaa raglanmallisesta olkaimelliseksi. No leikataan vielä vähän ylemmäs ja lisätään vähän tuohon ja tuohon. Kanttauksetkin voisi tehdä samasta kankaasta. Kankaan saksittuani tajusin, että minulla onkin kaksi yläosan takakappaletta. Jäljelle jääneestä palasta ei mitenkään enää saanut etukappaletta eikä edes niitä kanttauksia. Hikeä alkoi pukata, mutta sinnikkäästi ryhdyin ompelemaan. Poika ei ollut kovin iloinen, kun sai muutaman kerran juosta ulkoleikeistä sisälle sovittamaan mekkoa. 

Ompeluvaihe kesti kauan. Ensin laitoin poikkisaumaan Framilonit. Ei näyttänyt hyvältä, joten leikkasin ne pois. Eipä tässä mitään kiristystä kaivatakaan, menee vain ylemmät kappaleet turhan isolle pussille. Seuraavaksi kokeilin Framilonia pääntielle. Ei rypyttynytkään kunnolla. Hiki lisääntyi. Kaivelin esiin sopivan värisiä resoreita ja mietin pään- ja kädenteitä. Lopulta päädyin kuitenkin ompelemaan pienet kujat, joihin pujotin ohutta kuminauhaa. Vielä viimeinen sovitus ja kivalta näytti. Unohdin kuitenkin madaltaa pääntietä edestä, mutta se ei haitannut yhtään, sillä mekko näytti oikein istuvalta ja sopusuhtaiselta. Sovituskuvaa ei missään nimessä saanut ottaa, mutta uskokaa vain, hyvä tästä tuli ja lopputulokseen olen oikein tyytyväinen!

Pattern: Jungle Stripes with modifications, Ottobre 3/2012
Fabric: Pilvet tricot by Swafing from Royalkestot
Size: 128 cm

 Kaksoisneulankaan kanssa ei tarvinnut tapella.

Titanium

Dropsin Alpacaa tuli haalittua loppuvuoden alesta reilusti. Kahden vihreän kerän piti kyllä neuloontua ihan toiseen huiviin, mutta kesäkuussa tajusin tämän olevan enemmän pikkusiskoni värinen. Muutama päivä sitten hänellekin tuli taas ikää lisää, joten neuloin huivin lahjaksi.

I have a lot of Drops Alpaca. It's one of my favourite yarns. This shade of green looks exactly like my little sister so I knitted a scarf for her birthday present.

Pattern: Titanium by Heidi Alander, Ulla 3/13 (Ravelry)
Yarn: Drops Alpaca, green (7238)
Needles: 4.0 mm
1.8 skeins

Ohje oli erittäin helppo - aina pitsiin asti. Uskomatonta miten monta kertaa tätä piti purkaa; aina olin jossain kohdassa unohtanut langankierrot tai kieputellut niitä vääriin kohtiin. Hetki kesti hahmottaa tuota pitsin kuviota. Kävin välillä Ravelryssä tuijottelemassa muiden huiveja ja epäilin, etten ikinä saa omastani saman näköistä. Rehellisesti sanoen vasta päättelykierroksella kuvio alkoi näyttää siltä, miltä pitikin ja pingottaessa se aukeni tietysti kokonaan.

Tästä tuli hyvänkokoinen huivi, kaksi kertaa saa kaulan ympärille ja kivasti jää vielä päitä roikkumaan. Toivotaan, että lahjan saajaa miellyttää!

Baby socks

Sandnesgarnin Lanett on ehdottomasti suosikkini ns. vauvalangoista. Tällä kertaa siitä tuli jälleen vauvansukkia, mutta joku kerta vielä tempaisen ja virkkaan siitä värikkään peiton Afrikan Kukkien ohjeella. Nämä sukat menevät kuitenkin erääseen hyväntekeväisyyshuutokauppaan, jahka se saadaan järjestettyä.

Sandnesgarn's Lanett is absolutely one of my favourite "baby yarns". This time I used it for socks again but someday I will crochet a big blanket with those lovely African Flowers. But these socks are going for an online charity auction.

Ylemmät sukat ovat hieman pienemmät (40 aloitussilmukkaa) ja sopivat jo vastasyntyneestä, kun taas alemmat (48 aloitussilmukkaa) käyvät vähän isommalle.

Pattern: Vauvan sukka by Kerttu Latvala
Yarns: Sandnesgarn Lanett, pinks (4402 and 4422)
Needles: 2.5 mm and 3.0 mm 

Girly tunics

Toissaviikon haastetehtävä on näemmä jäänyt päivittämättä. Posti toi täysleveydeltä Ikasyrin varsin tyttömäistä luomujerseytä, jossa molemmissa reunoissa oli erilaiset kuvat. Koska keskelle jäi niin paljon kuvatonta kangasta, päätin heti ommella tästä kaksi vaatetta. Etsin Ottobreistä yksinkertaista paidan tai tunikan kaavaa, mutta yllättävän monissa oli poikkisauma. Lopulta päädyin muokkaamaan yhtä kaavaa piirtämällä leveän vyötärökaitaleen jatkumaan suoraan yläetukappaleesta ja jatkamaan helmaa vapaalla kädellä, hieman leventäen. Toisen tunikan kohdalla leikkasin vahingossa vinoon ja helmasta tuli lyhyempi, mutta leveät resorit lisäsivät molempiin vielä paljon pituutta.

En löytänyt mustaa resoriani mistään, joten leikkelin tähän Noshin graffitin värisesti palaset. Reunuksista tuli varsin siistit ja meinasinkin laittaa jomman kumman jonnekin myyntiin, sillä kahta lähes samanlaista en viitsi jättää odottamaan tyttären kasvua.

Pattern: Minnie with modifications, Ottobre 6/2007
Fabric: Neiti Tomera, organic jersey by Sanni Takkinen from Ikasyr
Sizes: 92 cm
Others: graffite rib from Nosh Organics

Panther nightie, said our two-year-old.

Tällä viikolla posti toi Emeli Designin kuoren, josta paljastui Leo-jerseytä turkoosina. Ompeluryhmän viikkohaasteena oli tehdä tästä jotain itselle. Ihan rehellisesti sanottuna en ilahtunut kyllä yhtään. Vaikka turkoosi on mielestäni kiva ja usein ihanan raikas väri, en osaa käyttää sitä tai muitakaan sinisen sävyjä itselläni farkkuja lukuunottamatta. Eläinkuoseista taas olen useasti ilmaissut varsin voimakkaan mielipiteeni - ei kuuna päivänä tähän taloon, kiitos.

Hetken jahkailun jälkeen päätin kuitenkin tehdä tästä keskimmäiselle kaksiosaisen kesäyöpuvun, jolle oli näillä helteillä kovasti tarvetta. Juuri ja juuri sen sainkin tuosta 80 cm * 80 cm palasta leikeltyä, ei jäänyt kuin ohuita suikaleita jäljelle. Shortsien lahjesuikaleet tosin ovat päinvastaiseen langansuuntaan, mutta eipä tuo paljon haitannut, sillä kangas venyi ja paukkui joka suuntaan lähes yhtä paljon.

Patterns: Diamond Deer tricot shirt and Bubble Stripes tricot shorts, both from Ottobre 3/2011
Fabric: Leo  organic jersey from Emeli Design
Sizes: 92 cm
Others: orange rib from Ainola

Paitaan ompelin harmaat resorit ensin kolminkerroin kuten ohjeessa. Ne kuitenkin venähtivät ihan kamalan näköisiksi ja muutenkin paita näytti ankelta. Leikkelin resorit pois ja vaihdoin tilalle Ainolan pirteää oranssia valmiiksi leikattua kaitaletta. Helmaa en jaksanut kaksoistikata, vaan hurautin siihenkin värikkäämmän raidan. Noita kirjekuoriolkia en ollutkaan ennen kokeillut, mutta niistä tuli varsin kivat. Ehkä hieman liikaa saatoin siellä venyttää resoria, mutta yökkärissä moisesta tuskin on paljon haittaa.

Shortseihin en tehnyt muita muutoksia, paitsi siirsin lahkeensuukappaleiden halkiot edestä sivuille. Eipä niitä juuri kuvasta erota, mutta sivuilla on pienet vinot halkiot. Vyötärölle tikkasin pehmeää, 2 cm:n levyistä kuminauhaa.

Yöpuku sai varsin innostuneen vastaanoton. "Huuja panttelipuku", ilahtui kaksivuotias. Miehen mielestä tämä kyllä oli Tarzanin asu, mutta väliäkös tuolla, nopeasti tuntui uni saapuvan.

Ryppymekko

Muutama viikko sitten kuulin, kuinka helppoa on ommella ryppytunika tai -mekko. Alalangaksi kuminauhaa, täysleveys mieluisan väristä trikoota ja eikun huristelemaan suoraa toisen perään, noin paininjalan etäisyydellä aiemmasta. Yläreunaakaan ei tarvitse huolitella, sillä ei se mihinkään purkaannu. Olin juuri tekemässä Hanhelista tilausta, joten lisäsin mukaan vielä 60 cm Lillestoffin boysenmarjan väristä luomutrikoota sekä muutaman kumilankarullan. Juuri tällaisia paitoja olinkin kaivannut!

Kangas vaikutti hyvälaatuiselta ja väri oli kaunis (hieman kuvaa tummempi). Siirsin kuminauhaa alalangan puolalle (tai neljälle) ja painoin kaasua. Ensimmäinen raita ei kuitenkaan vienyt kangasta juuri lainkaan kasaan. Tarkoituksena oli ommella täysleveydestä, mutta hetken (tai en juuri lainkaan) tuumittuani totesin, että tästähän tulee aivan valtavan leveä. Mallasin kangasta ympärilleni ja leikkasin summanmutikassa toisesta päästä vähän pois. Nyt tästä tulee varmasti hyvä. Ompelin toisen raidan. Kangas meni hieman enemmän kasaan, mutta vieläkin näytti liian isolta. Otetaas taas sakset esiin. Nyt näyttää paremmalta. Lisäsin kaasua ja vaihdoin välillä alalangaksi uuden rullan. Viimeisiä rivejä ommellessani alkoi tuntua siltä, että kovin äkkiä tässä saa sittenkin hidastaa ja kääntyä. Mites nämä rivit tuntuvatkin niin lyhyiltä? Ompelin loppuun ja levitin kankaan eteeni, tai ainakin yritin. Eipäs se enää kovin leveälle yltänytkään, hyvin oli kursiutunut rivien myötä kasaan. Ei riittänyt ympärilleni ei niin millään. Vääntääkseni veistä haavassa otin pois leikkaamani palat käteeni ja sovittelin niitäkin jonon jatkoksi. Niimpä. 

Ei tullut tunikaa, tuli hame. Ei vaan minulle, mutta ehkä jollekin pienelle tyttärelle. Meidän seitsemänvuotiaalle tämä olisi oikein sopiva, mutta poika meni varsin vakavaksi, kun pyysin tätä sovittamaan. Täytynee etsiä joku toinen käyttäjä. Kunhan tämä sadattelu pääni sisällä loppuu, tilaan uuden kankaan.

Fabric: Lillestoff organic tricot from Hanheli