Autumn Forest tunic

Kaikki ompelevat pienten lasten ompelevat äidit kohtaavat varmasti tuon tuostakin saman ongelman. Kankaita tulee ostettua lisää ja lisää, niitä pursuaa joka kaapista, mutta pinot eivät yhtään vähene. Aina, kun saat levitettyä kankaasi, kaavasi, saksesi ja nuppineulasi lattialle, joku huutaa "Pyyhkimään!", kaataa kukkaruukun tms. Kaikki jää aina kesken ja yhden paidan valmistumiseen menee ikuisuus. Vaan ei enää. Perustin muutama kuukausi sitten Facebookiin ryhmän nimeltä Vaasan alueen ompelijat. Viime sunnuntaina vuokrasimme erään ison talon, kurvasimme paikalle koneinemme ja kankainemme ja ompelimme koko päivän. Koko päivän, mitä luksusta! Muutaman vaatteen sain siis minäkin aikaiseksi - enemmänkin toki olisi voinut, jos ei olisi käyttänyt niin paljon aikaa juoruamiseen.

I've been facing the same problem as many other mothers who like to sew. There are so many lovely fabrics but so little time to do anything of them. So last weekend we - and by we I mean the local Facebook group of sewing mothers - rented a house for a whole day took our sewing machines, overlockers and fabrics with us. We sewed, sewed an sewed. I was able to make a couple of clothes - and could have sewed a few more but prefed gossiping instead.

Muistitikku, jolla on kuvattuna kaikki alkuvuoden käsityöni, on mystisesti kadonnut. Ennen kuin se löytyy, esittelen näitä uusimpia. Kiitos samaisen FB-ryhmän, sain käsiini palasen tätä ihanaa Marimekon trikoota. Kuosin tarkka nimi sekä suunnittelija ovat minulta vielä hukassa eikä Googlekaan osannut heti auttaa, joten vinkatkaahan, jos jollakin on asiasta varmaa tietoa.

Pattern: Autumn Forest tunic (Ottobre 4/14)

Fabric: Mansikkavuoret tricot by Maija Isola from Marimekko

Size: 86 cm

Others: red rib

Palasta riitti kahteen tunikaan, joten tein toisen samanlaisen myös ystävän samanikäiselle tyttärelle. Nyt voi mansikkaneideille kesä tulla! Malli oli kiva (eli ei liian leveä) ja käytän sitä takuulla toistekin. Hihoja taisin vain vähän pidentää.

I got this Marimekko fabric from our group. It turned into two little tunics. One for our daughter and one her friend. So let the summer begin!