Multicoloured socks

Pattern: basic socks
Yarn: Novita Nalle Colori, multicoloured (877)
Needles: 3.0 mm
Size: EU 38
0.5 skeins

Äidin junasukat. Olin säästänyt tätä värikästä kerää matkaa varten, jolloin mukaan ei jaksa raahata monen sorttista lankaa saati ohjelappusia. Sukat neuloontuivat melkein kokonaan kahdella pidemmällä junamatkalla välillä Pännäinen-Helsinki ja Helsinki-Vaasa - ja pystyin samalla huoletta tekemään puuhakirjoja esikoisen kanssa. Loppukerästä tullee vauvansukkia sairaalaan.

Relief!

Ravelryn mukaan olen aloittanut tämän projektin viime vuoden joulukuussa. Näiden piti neuloontua nopeasti joululahjoiksi miehen veljelle ja vaimolleen. Alku sujui hyvin, kunnes meille iski kova flunssa. Sitä seurasivat enterorokko (kolmella), voimakas raskauspahoinvointi (yhdellä), parvorokko (kahdella, minä ilmeisesti sittenkin säästyin siltä), flunssa (kolmella), vatsatauti (neljällä) sekä flunssa ja kuume (neljällä). Väliin mahtui vielä kaksi sairaalareissua (sillä raskaana olevalla). Joululahjoiksi näitä ei siis enää kehtaa otsikoida, eikä ainakaan häälahjoiksi (vielä enemmän myöhässä) tai tupaantuliaislahjoiksi (vielä, vielä enemmän myöhässä). Valmista kuitenkin tuli, vaikka usko meinasi jo loppua. 

According to Ravelry I started these cabled pillow cases last December. They were going to be Christmas presents for my husband's brother and his wife. They started out fine but we didn't. At first we had flu (three of us), then hand, foot and mouth disease (two), flu (three), stomach flu (four) and flu and fever again (four). The pregnant one was also treated in hospital - twice. So these might not be called Christmas presents anymore but finally I was able to finish them.

Pattern: Neulottu tyyny palmikkoneuleesta by Minna Metsänen, Yhteishyvä (only in Finnish)
Yarn: Novita Kelo, beige (647)
Needles: 7.0 mm
Size: 40 cm x 40 cm
Others: inner pillows from Jysk, wooden buttons from Ompelukoneliike Halonen Ky
(almost) 5 skeins

Ohje on helppo, ja kyllähän sitä paksulla langalla posottaa. Sen verran sitä muokkasin, että tikutin toiselle puolelle nappilistat. En kertakaikkisesti ymmärrä tyynyjä, joiden päällisiä ei saa välillä pesuun. Ei sopisi ainakaan tälle lapsiperheelle.

Ostin myös omaa tyynyä varten keltaista Keloa. Täytynee miettiä jotain uutta palmikkokuviota sitä varten, sillä kolmatta samanlaista tyynyä en enää jaksa tehdä. Saumaton sen ainakin pitää olla..!

The pattern was easy, I just added buttons. I also bought three skeins of yellow Kelo for us. They will be a cabled pillow case too some day but definitely seamless..!

9,8 kg

Olen menossa ensi kuussa Vaasa Opistolle kutomaan pitkää raitamattoa keittiöön. Trikookuteet ovat Matto- ja kudemyymälä Pukkilasta Jurvasta. Mustista yli puolet jäi kuvan ulkopuolelle. Niistä tulee myös kaksi pyöreää, virkattua mattoa työhuoneeseen, kunhan vaan saisin mallit päätettyä. Pitkääkin mattoa olen suunnitellut jo muutosta asti eli reilu puolitoista vuotta. Nyt on viimeinkin värit päätetty enkä malttaisi odottaa maton valmistumista (sekä niitä rauhallisia iltoja, kun saan vain heilutella kangaspuita opiston kellarissa eikä kukaan roiku lahkeessa ja inise äitiä).

Rag rugs to be.

Sävyt ovat kirkkaassa auringonpaisteessa vähän hailakat, mutta luonnossa niissä on todella VÄRIÄ, kuten kaipasin. Suuret kiitokset avustajalle, joka ystävällisesti valitsi pyytämäni sävyt ja raahasi säkin Vaasaan!

PS: Arvatkaa muuten onko yksivuotiaasta riemukasta hakea keriä äidin jemmasta ja heitellä niitä ympäri lattioita? Voi sitä riemunkiljuntaa, kun pikkuveli ehtii kerävarastolle äidin huomaamatta. Valitettavasti myös kuusivuotias innostuu asiasta yhtä lailla.

Gift socks

Näiden sukkien neulomisessa kesti ja kesti. Malli ei ole vaikea eikä lanka ohutta, mutta meillä sairastettiin ihan tosissamme (taas). Viimein sukat on kuitenkin päätelty ja ojennettu päivänsankarille. Hyvät niistä mielestäni tulikin - tarpeeksi napakat ja palmikot ovat siistit. Niiden ohje on Neulo ja nauti -kirjasta, reunustettuna kahdella nurjalla silmukalla. Kantapää on vahvistettu (nurjalta), varressa on pääosin 3 o 2 n -joustinta. Sukat on neulottu kärjestä ylöspäin. 

Pattern: my own, cables from the book Neulo ja nauti (Sticka mera) by Hammerskog, Wincent & Westman (2009)
Yarn: Novita 7 Veljestä, turquoise (350)
Needles: 3.5 mm DPNs
Size: EU 38
0.7 skeins

These were a birthday present for a friend.

Hyvän Mielen Sukkia

 Muistatteko vielä viimevuotisen Hyvän Mielen Sukat -keräyksen? Värikkäitä villasukkia joululahjoiksi psykiatrisessa sairaanhoidossa oleville lapsille ja nuorille. Nyt on alkamassa keräyksen kolmas vuosi, toinen täällä Vaasassa. Viime vuonna sain toimittaa 59 kaunista sukkaparia Huutoniemen sairaalan lasten- ja nuortenpsykiatrian osastoille, missä ne otettiin iloiten vastaan. Siljan käynnistäessä keräystä uudestaan otin minäkin yhteyttä tutuille osastoille ja yllätys, yllätys! Sukille löytyy kovasti käyttäjiä tulevanakin talvena.

Säännöt ovat lyhykäisyydessään hyvin yksinkertaiset: sukilla ei ole muita laatuvaatimuksia kuin iloiset värit. Neulottehan mieluiten sukkiin tarkoitetusta villasekoitelangasta, ja mahdollisten allergioiden kannalta toivon, ettei sukissa tietenkään olisi kovasti eläinten karvoja tai voimakkaita hajusteita. Vaasassa sukkien saajat ovat 6-18-vuotiaita, voin vielä lähempänä joulua varmistella tarkemmin minkä kokoisille sukille juuri silloin olisi tarvetta.

Koska toimin kesän aikana vauvansukka-projektin kerääjänä, toivoisin Hyvän Mielen Sukkia toimitettavan minulle vasta syyskuun alusta. Vaasan osalta keräys päättyy itsenäisyyspäivän tienoilla. 

Tervetuloa siis mukaan neulomaan sukkia, jotka menevät takuulla hyvään tarkoitukseen. Kaikki sairaalahoidossa olevat lapset ja nuoret eivät välttämättä saa mistään muualta joululahjoja.

I'm taking part in a charity project. We're collecting colourful socks as Christmas presents for children and young people who have to stay in a hospital because of their mental health issues. Socks can be delivered to me from September to December.

New life

Sunflowers (or actually just half of them).

Salad and broccoli.

Chili.

Sweet basil.

Oregano.

Someone's life ends but something new starts to grow.

I'm knitting a scarf for my grandmother's funeral. Baby's kicking.

For children

Esikoinen sai sänkynsä päälle uuden tyynyn. Tai oikeasti päällinen on valmistunut varmaan pari vuotta sitten, mutta olin unohtanut sen kangaslaatikkooni. Samasta kankaasta olen aiemmin ommellut meille myös lorukorttipussin. Tyynyn takana on neljä painonappia, joiden painamista tuolloin harjoittelin. Hyvin se meni, mutta enpä ole muistanut moisia pihtejä sen jälkeen.

Laatikosta löytyi toinenkin unohtunut tyynynpäällinen. En muista enää yhtään mistä olen tämän kankaan hankkinut, mutta saumuroin siitä kuitenkin tyynyn viime syksyn sisustusompelukurssilla (mistä tulikin mieleeni, että kurssin päätyöt on yhä esittelemättä). Tyynyn alareunassa on valkoinen piilovetoketju. En vain ole varma pidänkö (enää) tästä kankaasta, se on minun makuuni turhan lapsellinen.

Esikoisen huoneeseen muutti jotain PaaPiilta. Tarra, johon ihastuivat molemmat lapset. Etenkin yksivuotias käy osoittelemassa sitä monta kertaa päivässä ja polkee riemuissaan jalkaa vieressä. Kuvasta poiketen kettu on kirkkaanoranssi eikä punainen.

Cookies

Ovi oli tuskin kolahtanut lauantaina miehen lähdettyä, kun esikoinen jo tuli viereeni kiehnaamaan ja kysymään, että mitä tänään leivottaisiin. Ei niin, että me leipoisimme aina isiltä salaa, vaan kahdenkeskisistä ajoista on muodostunut meille joko lukemis-, askartelu- tai leivontatuokioita. Olin siis osannut jo varautua tähän, joten kun perheen vanhin suuntasi taas kohti kuntosalia ja pienin koisasi tyytyväisenä vaunuissa ulkosalla, kaivoin viikolla ostamani leivontatarvikkeet kaapista. 

Keksejä on sitten mukava leipoa. Taikinat ovat usein helppoja ja herkullisia eikä niiden tekemiseen tarvita kovin montaa työvaihetta. Esikoisesta on kehittynyt taitava pilkkoja, jolle uskaltaa jo antaa terävimmänkin puukon. Sähkövatkaintakin kuusivuotias osaa hyvin käyttää itse, mutta usein hän haluaa kuitenkin hoitaa pilkkomiset ja minä hoidan sillä välin muun osan taikinasta.

Tällä kertaa testasimme (taas kerran) jotain omasta (p)ajasta -blogista: Daim-keksejä. Emme tainneet poiketa ohjeesta sen kummemin kuin tekemällä taikinan tuplana ;) Voi oli voita (luomua), sokeri luomuruokokidesokeria kuten yleensä, kaakao Cocovia ja suklaa Fazerin tummaa. Minä en joutunut edes sotkemaan käsiäni, sillä esikoinen pyöritteli keksit pelleille sillä aikaa, kun keräsin aineet takaisin kaappeihin ja siivosin astiat koneeseen.

Uunista tulleet herkkupalat maistuivat täydellisiltä. Mieskin on tainnut jo tottua keittiöstä leijailevaan hyvään tuoksuun viikonloppuisin, ja tuli tänäänkin kovasti nuuhkien ja hymyillen takaisin kotiin. 

Mutta. Yksi ongelma kekseissä vain oli. Ei, eivät ne vielä loppuneet, päinvastoin. Minulle ja esikoiselle laktoosi tuottaa ongelmia. Tumma suklaa sopii molemmille. Vatsaoireemme kaiketi johtuivat siis Daim-rakeista. Se on kyllä kummallinen tuote. Minä voin syödä Daim-patukoita, mutta rakeista vatsa alkaa turvota. Olen hurjan allerginen myös manteleille ja pähkinöille, mutta patukat tai rakeet eivät saa kurkkuani turpoamaan. Sen sijaan ne pusseissa myytävät, karkkipapereihin käärityt pienet Daim-palat saavat minut välittömästi tarvitsemaan lääkitystä. Aivan kuin Daimeja tehtäisiin useammalla eri reseptillä. Onko muilla vastaavia kokemuksia?

* *

Sunnuntaina päätimme kokeilla pitkästä aikaa kääretortun tekemistä. Sekin on helppoja ja yksinkertaistaista, ja sopii siis lapsen kanssa leivottavaksi. Noudatin hyvin pitkälle stiinapauliinan ohjetta. Hyvää tuli, mutta pidän kyllä itse enemmän rahkatäytteistä, mieluiten marjojen kera. Pohjataikina olisi myös voinut olla pienempi, sillä tämän kokoisesta tortusta riittää nelihenkiselle perheelle vähän liikaa syötävää. Tai oikeastaan kolmihenkiselle, sillä tämä tiukkis-äiti ei vielä anna yksivuotiaalle herkuiksi mitään maissinaksuja kummempaa.

Not my cup of tea

Olin haikaillut uuden pipon perään, punaisen ulkoilutakkini seuraksi. Päätin kerrankin poiketa tavanomaisista värivalinnoistani (itselleni) ja valitsin pari turkoosia kerää. Lankaa oli kiva neuloa ja myssy valmistui nopeasti. Siitä tuli prikulleen oikeankokoinen, mutta... joku tässä vaan tökkii. 

I had longed for a new cap to wear with my red outdoor jacket. For once I decided to chose a colour I seldom wear. Turquoise. The yarn was nice to knit (again) and I finished the cap quickly. It fits me perfectly but... something's just wrong.

Ei minulla oikeasti ole pullonpohjalaseja, vaikka kuvan perusteella voisi niin arvellakin. Ihan aurinkolasit ne vaan on.

Pattern: Snowtracks Cap by Timothy Peters

Yarn: Lang Yarns Fantomas Superwash, turquoise (437)

Needles: 3.5 mm and 4.0 mm

Size: S

2.5 skeins, with double yarn

Jotenkin kasvoistani vain katoaa kaikki vähäinenkin väri tämä pipo päässä. Ehkä pitäisi suosiolla pysytellä punaisen eri sävyissä.

Somehow this colour just makes my face look even whiter than usually. Maybe I should just stick to red, pink, orange and all the other warm colours.

Easter Eggs

Neuloin ennen pääsiäistä kelta-valkoisen kukkomunan, mutta jostain syystä toinen jäi puolitiehen ja tikutin sen vasta tänään valmiiksi. Ensimmäisellä kyllä leikittiin täällä ahkerasti ja muna löytyi milloin mistäkin sohvan tai tv-tason alta. Ehkä ensi vuonna saan nämä jonnekin roikkumaan.

Pattern: Easter Eggs by Arne and Carlos in the book Easter Knits (2012)

Yarns: Novita Nalle Aloe Vera Solids, white (011), yellow (268) and orange (278)

Needles: 3.0 mm DPNs

Kukalliseen olisi oikeasti kuulunut vielä eri värinen jälkeen päin kirjottava keskusta. Voi että kunpa olisin tehnyt sen jo neulontavaiheessa! Päälle kirjominen ei missään nimessä ole minun juttuni, ja purkuun ne ylikireät silmukat menivät tälläkin kertaa. Kelpaa tämä kuitenkin näinkin.

PS. Auringonkukkapurkeissa oli haivaittamissa pientä kasvua jo kolmen yön päästä!

Seeds

Sain viime vuonna päiväkodista ihanan äitienpäivälahjan. Maalatussa maitopurkinpohjassa oli rakkaudella istetuista siemenistä kasvanut kukkaköynnös. Onneksi muistin sen tänä vuonna ajoissa ja hain tarvikkeita toukokuun juhlapäivää varten. Esikoinen sai koristella isoäitien ruukut haluamallaan tavalla. Käytin ne uunissa ohjeiden mukaisesti, minkä jälkeen kylvimme niihin "lastensiemeniä" eli Weibulls Juniorin Isoauringonkukkaa. Otin varman päälle ja valitsin Plantagenin valikoimasta pussin, jonka pitäisi tuottaa nopeasti suurta satoa. Toivotaan, että siemenet alkavat nyt itää JA etteivät ne kasva muutamassa viikossa aivan liian suuriksi.

Our six-year-old wrote "grandmothers" to flowerpots and planted sunflower seeds in them. Hopefully they grow enough for Mothers' Day in May.

Kylvin myös myöhemmin lisää siemeniä. Kaikki pussit ovat Nelsonin luomuvalikoimasta ja tilattu Hyvinvoinnin Tavaratalosta. Lasit ovat Ikean tuikkukippoja, jotka ostin häihimme lähes kahdeksan vuotta sitten. Suurimman osan myin pian juhlapäivän jälkeen pois, mutta 12 olin säästänyt itselleni. Vasta nyt niille tuli taas käyttöä!

I put some sweet basil, broccoli, salad and sweet pepper seeds in little glass cans from Ikea (I had bought them for our wedding almost eight years ago).

Maustebasilikaa.

 Parsakaalia.

Keräsalaattia ja vihannespaprikaa.

Vinkit ikkunoiden väliin laitettavista kasveista sain Strömsön Parhaat Palat -kirjasta.

 

Let's see how much they grow in two weeks!

Oldies

Anoppi oli kaivellut komeroitaan tyhjennyksen merkeissä ja tarjosi meille mm. näitä. Ylemmästä kuvasta puuttuvat vielä kaksi sydänmukia. Niitä meillä olikin jo yksi ennestään, taululiitujen kippona.

Some old stuff that my mother-in-law gave to us.

Punainen salaatinotin on Karhumuovin, keltaisten valmistajaa en tunne. Kaikki ovat uudenveroisessa kunnossa.

Hello spring!

Meillä on tänä alkuvuonna sairastettu enemmän kuin riittämiin. Äidin univelka alkaa olla jo sitä luokkaa, että nyt tämä kierre on saatava katkaistua (ja käsitöitä taas valmiiksi). En yleensä pode mitään kevätväsymystä tai -masennusta, mutta tällä hetkellä lisääntyvä auringonvalo tuntuu tuottavan minulle todella suurta iloa.

Viikonloppuna ilahduin myös kauniista tavaroista. Sain kuun alussa yhden vuoden lisää. Mieheni oli kuunnellut toiveitani ja etsinyt minulle lahjaksi vanhan, punaisen teepannun.

We've really been sick a lot these past few months. I'm constantly so tired but became very happy when my husband gave me this old, red teakettle for a birthday present.

Ilahdutin itseäni myös käymällä ostoksilla kotikaupunkini pienessä sisustusliikkeessä, Katarina Mariassa (FB). Minun silmääni siellä oli paljon tyypillistä sisustuskauppatavaraa: kylttejä, valkoista ja metallia. Nämä kaksi värikästä purkkia nappasin kuitenkin mukaani. Niihin on tarkoitus laittaa ompelutarvikkeita, jotka ovat tähän asti pyörineet vähän missä sattuu. Suurin osa Ikean puisessa lokerikossa, jonka aion nyttemin maalata uudelleen ja antaa kynien, teippien yms toimistotarvikkeiden käyttöön.

I also bought something for myself, too. Two quite big jars for all my sewing stuff. Hello colours, hello spring!

Pearls

Esikoinen halusi kasvattaa myös isovanhemmille pääsiäisruohoa. Päätimme tällä kertaa kylvää siemenet pieniin lasipurkkeihin, koska poika halusi nähdä myös ruohon juuret. Koristeet tehtiin äidin kätköistä löytyvillä kiiltävillä helmillä, aarteilla. Kolmas purkki jäi meille, sillä se koristeltiin kaikkein arvokkaimmilla, kultaisilla helmillä (siitä lisää myöhemmin). Metallilangat olivat jämiä viime syksyn kurssilta.

Made by six-year-old, again. He wanted to grow Easter grass for grandparents, too. He chose to decorate the glass cans with shiny pearls and iron wire.

Minä tein sillä välin parit rannekorut. Puuhelmiä olisi vaikka kuinka, mutta miksei koskaan sen kokoisia ja värisiä, mitä sillä hetkellä haluaisin? Vasemmanpuoleisessa korussa on oikeasti voimakkaan turkooseja helmiä.