Sewing with a child, part 2

Jatkoimme ompeluharrastusta esikoisen kanssa. Kesällä kunnostettu vanha leikkimökki kaipasi selvästi uusia verhoja. Löysin pari sopivankokoista palaa kangaslaatikoistani ja hurautimme niistä verhot. Olin ensin ajatellut mökkiin värikkäitä sivuverhoja, mutta lyhyet kapat taitavat sittenkin olla paremmat, koska mökkiin ei lapsen toiveista huolimatta olla vetämässä sähköjä ts. kattolamppu jää hankkimatta.

New curtains to the play house.

Eskarin naulakossa roikkuvat lasten varavaatepussit. Minun silmiäni on kauhistuttanut kulahtanut muovipussi, jossa äidin kullannupun vaatteita säilytetään. Kun poika toivoi saavansa ommella vielä jotain, kaivoin esiin Autot-kankaan jämät lakanaprojektin jäljiltä.

A bag for some extra clothes to preschool.

Mitä sitten, vaikka saumat eivät ole ihan suorat ja toinen kahvoista on pidempi. Tämä kassi vietiin ylpeästi eskariin!

The seams are not that straight but who cares - our son was so proud to take this to preschool!

Ehkä sitten ensi kerralla

Tämä kelpaisi siihen kuuluisaan Ei mennyt niin kuin Strömsössä -kategoriaan...

Meidän esikoisemme on heittäytynyt hurjan mustasukkaiseksi ja yritän puuhastella hänen kanssaan kaikkea mieluista pikkuveljen nukkuessa. Eräänä päivänä päätimme kokeilla kynttilälyhdyn tekemistä vanhasta peltipurkista. Tehtävä, jonka piti olla ihan helppo. Täytimme purkin ensin vedellä ja jäädytimme pakkasessa, kuten nettineuvot opastivat. Naulojen nakuttaminen oli kuitenkin yllättävän hankalaa, etenkin hyvin itsepäisen viisivuotiaan kanssa, joka osaa siis jo tehdä kaikkea eikä tarvitse missään apua. Reiät eivät todellakaan tulleet suoriin riveihin, eivät pojan tai minunkaan hakkaamani. Tuloksena oli hyvin mukiloitu purkki ja joukko eri kokoisia reikiä (joista yksi minun Ruskovilla-lapasessani!). Maalausta emme viitsineet enää edes yrittää. 

Tähän oli tarkoitus taiteilla vielä hienot ripustusketjut rautalangasta, jonka vääntelyä opettelimme pojan kanssa lasten askartelukurssilla muutama viikko sitten. Lyhdyn piti päästä keikkumaan etuoven viereen, mutta ehkä se päätyykin takapihalle leikkimökin kuistille ennen kuin lentää vähin äänin metalliroskikseen.

Vauva-ajan väsymys on ajoittain todella lamaannuttavaa. En ole koskaan kokenut kärsineeni kevätmasennuksesta, mutta tänä vuonna huomaan olevani erityisen iloinen lisääntyvästä valosta. Ei siis muuta kuin jalkaa toisen eteen ja pitkille vaunulenkeille. Luomisvimmaa ja inspiraatiota voin vaikka päivittäin käydä hakemassa ihan paikan päältä.

For the new play house.

Pattern: Granny square potholders
Yarn: Novita 7 Veljestä Raita, colourful (822)
Hook: 3 mm
about 0,3 skeins