Muutostamme Helsingistä Vaasaan on kulunut kohta 3,5 vuotta. Vaikka täällä asuu läheisiä lapsuudenystäviäni ja olen saanut liudan uusia, kaipaan silti usein Helsingin neulekerholaisia. Pari kertaa olemme näiden vuosien aikana tavanneet, mutta sehän on ihan liian vähän. Olin siis onnesta mykkyrällä, kun nuo ihanat ihmiset kysyivät keväällä, voisivatko he tulla jonain viikonloppuna meille viettämään neulekerhoa.
It's been almost 3,5 years since we moved from Helsinki to Vaasa. Even though I have great friends here I still miss my old knitting club ladies. So I was more than happy when they asked me if they could come for a visit some weekend.
Saimme pian sovittua ajankohdan ja lopultakin viime viikonloppuna juna toi odotettuja vieraita. Ohjelmaan kuului neulomista ja grillausta meillä, vierailut lankakaupassa ja Strömsön tiluksilla sekä lounastamista paikallisen meripaviljongin terassilla.
Finally I got them here last weekend. We knitted, ate, drank and visited a local yarn store and an old villa called Strömsö (it's a place for a famous tv program near us).
Kaiken lisäksi sain vielä mahtavia tuliaisia. Eipä olisi enää paremmin voinut osua kohdalle! (Huom. osa suklaista koki kohtalonsa jo ennen kuvausta.)
Furthermore I got some souvenirs. Tea, yarn and chocolate. They know me too well, I liked these all a lot (and had already eaten some of the chocolate before taking a picture).
Kyllä nyt tämä äiti taas jaksaa. Kiitokset vielä!
It was so nice. I will never forget it. Thanks again!
