Pages

Wednesday, July 30, 2014

Pilvimekkoa

Tilasin tätä mariininväristä pilvikangasta Royalkestoilta huhtikuussa Kankaiden Yön aikaan. Olin kyseisestä kankaasta tiedustellut aiemminkin esikoisen mielipidettä ja tuntui kelpaavan. Kankaan saapuessa kävi kuitenkin samoin kuten monen muunkin kanssa viime aikoina: "Mä en sit ainakaan tosta haluu mitään!" Onneksi kesällä oli kuitenkin tulossa ystäväperheen tytön syntymäpäivä ja kangas tuntui kelpaavan sinne. 

Suunnittelin tästä alkuun lyhythihaista mekkoa, jollain tutulla kaavalla tietysti ettei tule mitään yllätyksiä. Päädyin kuitenkin selaamaan lehtiä ja löysinkin kivan, uuden mallin. Ottobren Jungle Stripes on vilahdellut blogeissa siihen tahtiin, että taitaa olla tykätty kaava - kokeillaans sitä. Vertailin saamiani mittoja omaan samankokoiseen poikaani sekä kaavaan ja valitsin koon 128 cm. Piirsin kaavat, joskin kaavapaperi loppuikin kesken ja jouduin teippaushommiin. Mutta mitäs pienestä vastoinkäymisestä, sillä kohtahan saan saksittua nopeasti kankaan ja pääsen huristelemaan. Ai niin, ostinkin kangasta vain 60 cm enkä metriä. No tehdään sitten vaan tunika. Tai hetkonen, katkaistaan kaavat ja tehdään poikkisaumat. Nyt riittää. Ensimmäisiä kaavoja neulatessani tajusin kuitenkin ettei tästä mitään hihoja riitä. Enää en kyllä nypi yhtään neulaa irti, joten nyt pitää lennosta muuttaa yläosaa raglanmallisesta olkaimelliseksi. No leikataan vielä vähän ylemmäs ja lisätään vähän tuohon ja tuohon. Kanttauksetkin voisi tehdä samasta kankaasta. Kankaan saksittuani tajusin, että minulla onkin kaksi yläosan takakappaletta. Jäljelle jääneestä palasta ei mitenkään enää saanut etukappaletta eikä edes niitä kanttauksia. Hikeä alkoi pukata, mutta sinnikkäästi ryhdyin ompelemaan. Poika ei ollut kovin iloinen, kun sai muutaman kerran juosta ulkoleikeistä sisälle sovittamaan mekkoa. 

Ompeluvaihe kesti kauan. Ensin laitoin poikkisaumaan Framilonit. Ei näyttänyt hyvältä, joten leikkasin ne pois. Eipä tässä mitään kiristystä kaivatakaan, menee vain ylemmät kappaleet turhan isolle pussille. Seuraavaksi kokeilin Framilonia pääntielle. Ei rypyttynytkään kunnolla. Hiki lisääntyi. Kaivelin esiin sopivan värisiä resoreita ja mietin pään- ja kädenteitä. Lopulta päädyin kuitenkin ompelemaan pienet kujat, joihin pujotin ohutta kuminauhaa. Vielä viimeinen sovitus ja kivalta näytti. Unohdin kuitenkin madaltaa pääntietä edestä, mutta se ei haitannut yhtään, sillä mekko näytti oikein istuvalta ja sopusuhtaiselta. Sovituskuvaa ei missään nimessä saanut ottaa, mutta uskokaa vain, hyvä tästä tuli ja lopputulokseen olen oikein tyytyväinen!


Pattern: Jungle Stripes with modifications, Ottobre 3/2012
Fabric: Pilvet tricot by Swafing from Royalkestot
Size: 128 cm


 Kaksoisneulankaan kanssa ei tarvinnut tapella.

3 comments:

  1. Vaikeuksien kautta voittoon! Kuullosti tuo sinun ompelutarinasi just siltä, miten mun ompelut joskus sujuu...! Lopputulos on kuitenkin taistelun arvoinen! Hieno!

    ReplyDelete
  2. Ihana mekkonen :) Ja kovin tutun kuuloinen ompelutarina! Ei nämä käsityöjutut ole aina niin rentouttavia kuin naistenlehdet antaa uskoa...

    ReplyDelete