Sun!

Lisääntyneen auringonpaisteen kunniaksi oli pakko tarttua välillä keltaiseen lankaan, joten tikutin yhdet Supervauvan polvisukat. Sairaalaan taasen nämäkin.

Spring is coming! I just had to knit something yellow.

Pattern: Super Baby's Knee High Socks by Paula Paajanen

Yarn: Novita Nalle Aloe Vera Solids, yellow (268)

Needles: 3.0 mm DPNs

The second pair of NB socks

Kokeilin Marttojen vauvasukkaohjetta, sitä pienempää. Jalkaterästä tuli mielestäni vähän turhan leveä, mutta toisaalta onhan niitä viisikiloisiakin vauvoja. Sukat menevät siis villasukkaprojektiin Vaasan Keskussairaalaan.

I knitted one pair of newborn socks following the pattern of the Martta Organization. The sole is a bit too wide but on the other hand there are bigger newborns, too. These socks are going to a charity project to Vaasa Central Hospital that I wrote about a week ago.

Pattern: Marttojen vauvasukka (only in Finnish)

Yarn: Novita Wool, green (332)

Needles: 3.0 mm DPNs

Size: NB, 70 cm

Pink mama

Sukkia vissiin taas. Olen aloittanut nykyisen romuhuoneen, tulevan kirjaston/ompelimon raivauksen. Yhdestä laatikosta löytyi kerä pirteänraidallista Seiskaveikkaa, joka pääsi miltei heti puikoille. Esikoinen katseli epäilevänä, kun kerroin neulovani isille uusia sukkia. Onneksi näistä tuli kuitenkin muutamaa numeroa pienemmät.

Socks again, who would have guessed? I've started cleaning our workroom, future library/sewing room. I found one skein of this pink striped yarn in one box and started immediately knitting socks. Our 6-year-old didn't know what to think when I told him I was knitting new socks for daddy. Luckily these turned out a few sizes smaller.

Pattern: basic socks
Yarn: Novita 7 Veljestä Raita, pink (870)
Needles: 3.5 mm DPNs
Size: EU 38
0.6 skeins

Työhuonetta raivatessani tajusin ilokseni erään asian: lankavarastot ovat huvenneet ja jopa aikamoista vauhtia! Muutostamme Helsingistä Vaasaan tuli kuukausi sitten kaksi vuotta. Kuorma-auton kyydissä oli tuolloin 14 laatikkoa lankaa eikä kyse todellakaan ollut mistään pienen pienistä laatikoista. Sain - ihan aiheesta - tästä hieman palautetta mieheltä, joka ei yleensä koskaan huomauta minulle joka puolella pyörivistä keristä (toisin kuin minä nalkutan ja jankutan laitteista, johdoista, urheilukamoista jne). 

Tänä päivänä lankalaatikoita on yhdeksän. Yhdeksän!

While cleaning I realized something: I don't have that much yarn anymore! It's been two years and one month since we moved from Helsinki to Vaasa. That day we carried 14 not-so-tiny boxes of yarn into the truck. My husband wasn't very pleased and really made me think of it.

Today I've got only nine boxes left. Nine!

Raakamaidosta

Saimme syksyllä olla mukana toimittaja Noora Shinglerin (Kemikaalicocktail) vetämässä testiryhmässä. Perheessämme on kaksi laktoosi-intolerantikkoa (minä ja esikoinen) ja raakamaidon testaaminen oli kiinnostanut minua jo pidempään. Kaupasta kantamamme maitotuotteet ovat aina luomua, mutta myös laktoositon sopii molemmille. Testasimme kuitenkin syksyn aikana kahden eri tilan raakamaitoa. Tuloksia ja paljon muuta on nähtävissä Silminnäkijä-ohjelmassa Pilattu maito Yle TV2:ssa ylihuomenna torstaina 21.2.2013 klo 20.00.

In fall we took part in a test group concerning raw milk. I and our oldest son have lactose intolerance and we can't have normal cow's milk that is sold in Finnish grocery stores and supermarkets. We need to buy lactose-free milk or organic milk, which we prefer. The program can be seen in TV this Thursday and it's hosted by journalist Noora Shingler, who writes a famous Finnish ecological blog called Kemikaalicocktail.

Uutta projektia

Laulun sanojen mukaan elämämme kulkee kriisistä kriisiin. Neulojalle voisi paremmin sopia projektista projektiin. Joulukuussa toimitin 59 sukkaparia mielenterveysongelmia poteville nuorille ja tänä vuonna on viimein kauan suunnittelemani vauvansukkaprojektin vuoro. Lukekaa lisää TÄÄLTÄ.

Lanka: Novita Nalle, vaaleanvihreä (joku vanha kerä, vyöte hukassa)

Puikot: 2.75 mm 

Koko: vauva

I'm starting a new project for knitters. The goal is to collect little socks for premature and newborn babies to Vaasa Central Hospital. Everyone is welcome to join in! The blog started for this project can be found HERE but it's only in Finnish.

Flora

Kuvauskurssi olisi kovasti tarpeen. Olen yrittänyt kuvata näitä lasiastioita jo monta päivää, mutta tässä on parhain tulos. Ei meinaa onnistua missään huoneessa, valossa tai mitään seinää tai pintaa vasten. Nyt annan periksi. Lasit ovat oikeasti puhtaita ja liitutauluseinä tasaisen musta.

I've tried to take an elegant picture of these treasures. I've taken so many photos but this is my best shot. The glasses are actually clean and bright and the blackboard wall is black. I give up. I could really need a course of photographing.

Pidän suuresti Oiva Toikan Florasta (1966). Lasit ovat mielestäni todella kauniita. Saimme kymmenisen vuotta sitten miehen mummolta seitsemän jalallista lasia, loput olivat jo särkyneet. Olen huolehtinut laseista todella varovaisesti, niitä on käytetty vain juhlatilanteissa eikä todellakaan pesty koneessa. En malttaisi antaa edes miehen tiskata niitä käsin, ettei häneltä vain pääse se kuuluisa "OHO!" Olen aina ajoittain ihaillut tätä sarjaa kirppareilla, mutta jättänyt silti ostamatta. Syitä ovat olleet joko väärä väri (haluan vain kirkkaita) tai liian korkea hinta (opiskeluaikoina). Viime vuonna ystäväni kuitenkin myi heillä ylimääräisinä pyörivät jalattomat lasit minulle pilkkahintaan. Olin tästä todella iloinen ja samalla hieman yllättynyt siitä, sillä ystävällänikin oli laseja jäljellä seitsemän.

I really like these Flora glasses (1966) by Oiva Toikka. We got seven glasses (on left) about 10 years ago from my husband's grandmother. That's all she had left. I've been taking a good care of them and haven't even let my husband wash them. Last year my friend sold me seven more glasses (in the middle) with a very fair price. I was very pleased a bit suprised about the amount of the glasses.

Viikolla kävin kirpputorilla. Päivällä minulle iski äkillinen hinku päästä tonkimaan pöytiä ja miehen palattua töistä kurvasin apajille. Yhdestä pöydästä löytyi ilokseni kirkkaita jälkiruokakulhoja, juuri niitä mitä olin kaivannutkin! Kantaessani niitä kassalle minua hieman huvitti, sillä arvatkaa monestako kulhosta saaliini koostui?

This week I felt I just had to go to flea markets. Look what I found - little dessert bowls that I had really searched for! Guess how many I got?

Löytyyhän näitä toki netin kirpparipalstoilta yms. Mikään ei kuitenkaan voita sitä riemua, kun löytää jotain kauan kaipaamaansa jostain nuhjuisesta nurkasta, kaiken romun keskeltä. Toisessa pöydässä olisi vielä ollut ihailemani kannu, mutta se sai toistaiseksi jäädä. Siitä olisi saanut kotiäidin palkkaan nähden pulittaa aivan liikaa ja toisaalta - onpa taas jotain odotettavaa ja kaivattavaa.

These can easily be found from 2nd hand web shops but it's nothing compared to the feeling you get when you find something from a flea market, surrounded by carbage etc. Next I'll be looking for a jug.

me&i

Meillä oli tammikuun lopussa me&i-kutsut kuten varmasti monella muullakin. Kutsut olivat vasta toiset minun emännöimäni, vaikka kekkereillä olen juossut vuodesta 2007. Välillä olen tilannut enemmän vaatteita, välillä vähemmän. Äitien mallisto ei tällä kertaa kovasti miellyttänyt silmääni. Harkitsin kyllä valkoisten polvihousujen tilaamista, sillä viimevuotiset mustat olivat koko kesän todella ahkerassa käytössä, mutta ehkä valkoinen väri olisi kuitenkin ollut vähän turhan arka. Lapset, tai pääasiassa esikoinen saivat kuitenkin jotain. Keltaisiin autopaitoihin ihastuin välittömästi ja tilasinkin molemmille samanlaiset. Canvas-housut ovat järjestyksessä kolmannet ja hyväksi havaitut. Tarkkasilmäiset saattavat päätellä kuvasta jotain ;)

I had a me&i-party in the end of January. I've been buying these clothes since 2007 and really like them. This time I didn't find anything for me - but that's okay because I don't really need anything. But our children got something, especially our 6-year-old. If you look at this picture carefully you might figure out something ;)

En taaskaan muistanut ottaa kuvaa syömingeistä pöydän ollessa koreana liinoineen kaikkineen, mutta tässä pippaloiden jälkeen napatut pikakuvat. Teen paljon suolaisia piirakoita, tällä kertaa lohi-tomaattipiirasta sekä feta-paprikaversiota.

I baked salmon-tomato pie and feta-vegetable pie for our guests.

Pihassamme on kaksi erittäin tuottoisaa viinimarjapensasta, joiden satoa on tullut hyödynnettyä useasti.

..and redcurrant pie with vanilla sauce...

Mud cakea ja Rocky Roadia.

...and mud cakea and Rocky Road.

Kiitos vieraat! Toivottavasti tekin löysitte kivoja vaatteita.

Thank you, guests! Hope you found nice clothes, too.

The bedspread, finally!

Päiväpeitto esikoisen sänkyyn odotutti itseään kauan. Poika ehti muistuttaa sitä monet kerrat ennen kuin äiti sai peiton valmiiksi. Jahkailin ensin monta kuukautta virkatun isoäidinneliöpeiton perään - vai tekisinkö palat sittenkin jollain muulla ohjeella, tai jopa ohjeilla? Selasin kirjahyllystäni löytyvää 200 virkattua ruutua varmaan tuhannen kertaa. Lopulta tulin siihen tulokseen, että ompelen peiton, sillä en halua lakanoiden näkyvän virkkausten väleistä. Sitä paitsi - voinhan silti tehdä lankaisen versionkin, mutta torkkupeitoksi, vaikka itse päiväpeitto olisi ommeltu.

It took me so long - too long - to finish a bedspread for our oldest son. He reminded me about it many times but all I did was just hem and haw in the making of the decision. I thought about crocheting a blanket or sewing one. Finally I decided to sew it - and maybe crochet another for nap times ;)

Seuraava ongelma oli värien valinta. Kauniita kankaita ja kuvioita on aivan liikaa ja käytin viikkoja klikkailemalla kangaskauppojen sivuja. Kysyin välillä mielipidettä esikoiseltakin, mutta valitettavasti (huh) mistään ei löytynyt Robin Hood -kangasta. Hahmon piirtämiseen ja applikoimiseen en uskaltanut ryhtyä. Pyörittelin mielessäni monia sävyjä, mutta en saanut päätettyä mitkä värit peittoon parhaiten sopisivat. Lopulta minuun kolahti eniten alla oleva puukuvioinen kangas, joka sopii esikoisen huoneeseen kuin nenä päähän. Toiseksi puoleksi tilasin värikästä leijonakangasta, mutta postipojan juostua tänne päin fkangas näyttikin liian lällyltä tulevan koululaisen huoneeseen. 

Next I worried about the colours. There are so many beautiful shades and fabrics in web stores and I spent many nights clicking from one to another. First our son wanted a Robin Hood bedspread but (Thank God) I was not able to find a fabric with that green little character. Finally I found this this amazing fabric with rowans. 

Harkitsin myös tilkkupeittoa, mutta sekin unohtui puukankaan myötä. Toiseksi puoleksi valikoitui lopulta kesällä alesta hamstraamani ruskeapohjainen Marimekon Muija, jota olin säästänyt jotain erityistä varten. 

I also thought about sewing a patchwork but when I remembered this lovely brown Muija from Marimekko, the decision was made. 

Kankaat muhivat työhuoneessa vielä muutaman kuukauden odottaen rouvan keräämää rohkeutta. Jostain syystä pelkäsin, että projekti olisi aivan liian vaikea ja monimutkainen. Todellisuudessa peite valmistui kahdessa päivässä, kahden suht nopean ompelutuokion jälkeen. Vaikeinta projektissa oli kahden kankaan ja vanulevyn sullominen ompelukoneen alle. Kanttinauhaan en ole koskenut yläasteen tekstiilityön tuntien jälkeen enkä varmasti ommellut sitä mitenkään oikeaoppisesti, mutta siisti tuli reunuksestakin.

Fabrics: Pihlajat by Marie Perkins, Robert Kaufman and Muija by Maija Isola, Marimekko (1968)

Others: orange bias tape (don't remember where), wadding from Eurokangas

190 cm * 95 cm

Esikoinen ihastui peittoon suuresti. "Äiti, nää viinirypälepuut on tosi hienoja."

Our six-year-old liked his new bedspread very much. "Mommy, these grape trees are so cool."

Peitto ehtinee olla muutaman kuukauden kuusivuotiaan käytössä. Teimme juuri erinomaiset kaupat käytetystä, mutta todella hyväkuntoisesta Muuramen Jungmannista. Siihen on tarkoitus hankkia kesällä parvipalat ja siirtää pikkuveli Jollaan parven alle. Isompi sänky tarvitsee siis isomman päiväpeiton!

 

Pikkuvelikin tykkää uudesta peitteestä kovasti.

Little brother likes this new bedspread very much, too. 

Peppi socks

Esikoisella tuntuu aloittelevan kasvuspurttia ja päätin samantien neuloa muutaman uuden sukkaparin hänellekin. Tässä ensimmäiset. Peppi-kuviota (vai onko tälle joku virallinenkin nimi?) on yhdessä vähän isommassakin projektissa, josta pitäisi vielä puristaa viimeiset sentit kasaan. Tykkäsin kuviosta niin paljon, että halusin kokeilla sitä sukkiinkin.

I think our six-year-old is taking a growth spurt so I started knitting him some new socks. Here are the first ones. I really like these Peppi (Pippi Långstrump) stripes and have used that technique in a bigger project that I'm hoping to cast off soon.

Pattern: basic socks with Peppi stripes

Yarns: Four Seasons Gründl Hot Socks Fashion, turquoise (47), Novita Nalle Aloe Vera, yellow (268) and Novita Nalle, light green (some very old skein)

Needles: 3.0 mm DPNs

Size: EU 31-32

0.5 skeins + 2*0.05 skeins

Pikkuveli, ikää vuosi ja kaksi kuukautta, on alkanut yhtäkkiä nukkumaan 10 tunnin yöunia. Omassa sängyssään. Muutaman yön jälkeen äidillä alkavat olla toiveet korkealla. Ehkä minulla on jatkossa enemmän aikaa ja voimia kaikenlaiselle nysväämiselle ja näpertämiselle. Tai ehkä tätä ei pitäisi sanoa ääneen...

Our little brother (1 year 2 months) has started to sleep 10 hours a night. In his own bed. My hopes are getting higher and higher. Maybe I'll have more time to knit and sew in the future. Or maybe I shouldn't say this out loud...

Marianne socks

Olen haaveillut tällaisista sukista jo parisen vuotta, mutta kas kummaa aina on jotain tärkeämpää neulottavaa ennen omia jalanlämmittimiäni. Nyt, kun olen näköjään päässyt vauhtiin, niin neulaisin nopeasti nämäkin. Todellakin siis neulaisin ja nopeasti, sillä eipä Seiskaveikan parissa kauaa nokka tuhise.

I have dreamed about this kind of socks for about two years but have always had something more important to do or knit. Now I finally knitted myself red-white striped socks. I like to call them Marianne socks because the colours remind me of Fazer's Marianne candy.

Pattern: Marianne socks (basic socks)

Yarns: Novita 7 Veljestä, red (549) and white (011)

Needles: 3.5 mm

Size: EU 38

0.5 skeins (red) and 0.3 skeins (white)

Seuraavaksi esikoiselle parit isommat sukat, tässä parin isomman (uuvuttavan) projektin välissä.

Next: socks to our 6-year-old and hopefully a couple of bigger projects.

Big enough

Perussukkaa lähinnä luistelua ja hiihtämistä varten. Olen monen, siis todella monen vuoden tauon jälkeen hakenut vanhempieni varastosta sekä sukseni että luistimeni. Molemmat ovat 90-luvulta, ostettu minulle yläasteaikoina. Kuusivuotias on suksinut epämääräisesti menemään jo muutaman vuoden, mutta innostui viimein tänä talvena lajista toden teolla. Olemme käyneet läheisellä ladulla hiihtämässä jo useasti ja nyt alkaa vauhtia olla sen verran, ettei äidinkään tarvitse koko ajan hidastella (aivan kuin tahti olisi 15 vuodessa pysynyt samana). Mikäs sen mukavampaa kuin yhteiset hiihtolenkit, mutta äidin monoihin kaivataan kovasti täytettä. Kuten sanoin, olen saanut sukseni viime vuosituhannella - aikana, jolloin piti olla sitä kasvunvaraa. Kengännumeroni on poikkeuksetta 38, mutta monoihini mahtuisi vielä pari numeroa isompi koipi. Samoin luistimiin.

Basic socks for skiing and ice-skating. My skis and skates are from the 90's and way too big for me. In that time our parents bought me and my sister bigger and bigger clothes etc all the time so that we could wear and use them for a long time. Well, we didn't grow that much so now I have equipment that are about two sizes too big.

Nowadays our six-year-old (who has suitable skis and skates by the way) has really got excited about skiing and we've been skiing a lot in these past few weeks. The only problem are my ski boots that really needed new socks. Luckily, this mom knits.

Pattern: Basic socks
Yarn: Novita Nalle Four Seasons Winter (872)
Needles: 3.5 mm
Size: EU 38
0.7 skeins

Loin 48 silmukkaa ja posotin 2 o 2 n -joustinta 55 kerrosta, kunnes alkoi varsi näyttää sopivalta. Vahvistettu kantapää (nurjalta), kantapään kavennukset joka kerroksella (inhoan sitä löysää kumppua jalkapöydän päällä!) ja niiden jälkeen vielä 37 krs sileää ennen sädekavennuksia. Jos ihan tarkkoja ollaan, niin ehkä muutaman kerroksen olisi voinut sileästä jättää vielä pois - mutta toisaalta eivätpähän jää heti pieniksi..!

Co 48 sts. K2, P2 for 55 rows. Reinforced heel, knit 37 rows after decreasings. To be strict I could have knitted a couple rows less in the end but on the other hand I can now wear these for a while..!

Easy bread

Jos blogipastaa tehdään avokadoista, blogimatto on mustavalkoinen ja blogipipossa on piparireunus, niin tämä kaiketi on blogileipää?

I baked a bread that has become quite famous in Finnish blogs lately.


Vaivaamaton ja vaivaton leipä, suoraan Kädenvääntöä-blogista. Kiitokset myös Annelle herkullisesta kuvasta Facebookissa, minunkin piti heti uteliaana kokeilla. Sen verran poikkesin reseptistä, että laitoin 6 dl (pussin loput) grahamjauhoja ja loput vehnää.

Rehellisyyden nimissä paljastettakoon, että vaivasin taikinaa myös ihan hitusen - vain sen verran, että sain kaikki jauhot mukaan, sillä puukauhalla se ei onnistunut. Leipä kohosi kellon ympäri muovikulhossa, tuorekelmun alla, (kylmän) takan päällä.

Entäs ne kommentit sitten?

Kuusivuotias: Äiti onko tää sun tekemää? Tää on tosi hyvää.

Yksivuotias: Namnamnam!

Mies: Ihan ok, vähän purtavaa.

Rouva itse: Grahamjauhoja olisi pitänyt laittaa vähemmän, tuli vähän raskaanoloista leipää. Teen kyllä toistekin, ensi kerralla yrttien tai siementen kera sekä erilaisilla jauhoilla.

Helppoa tämä ainakin oli, tuskin löytyy vaivattomampaa leipäreseptiä. Ei tämä silti voittanut lempparisämpylöitämme, joita on nytkin pari peltiä kohoamassa iltapuurojen seuraksi. Täytyykin muistaa tarinoida niistä toisella kertaa.

Knee highs

Ystäväni pyysi jo ennen joulua minua neulomaan hänelle polvisukat. Malliksi valikoituivat Novitan parin vuoden takaiset polvisukat, väritkin ovat samat. Kiva ja helppo malli sinänsä, mutta voi jestas miten tylsää neulottavaa..! Suoraa pötköä vaan ja vielä maailman ankeimmalla värillä :) Toisaalta erittäin sopivaa neulottavaa samalla, kun istun lattialla lasten junaleikkien keskellä.

A friend of mine asked me to knit her knee high socks. Nice and easy pattern but so boring to knit..! With gray - which is not even a colour in my opinion :) But these were very easy to knit while sitting in children's room and watching my sons playing.

Pattern: Basic knee high socks by Terttu Heikkinen, Novita Spring 2010 (Ravelry)
Yarn: Novita Nalle, dark gray (044) and light gray (043)
Needles: 3.00 mm
Size: EU 39 (sole 24.5 cm)
1.3 skeins + 0.3 skeins

Saajan pohje on omaa paksukaistani kapeampi, mutta jalkaterä vastaavasti hitusen pidempi. Aloitin kuitenkin (mittausten jälkeen) neulomaan koon 38 silmukkamäärillä todetakseni yhden kokonaisen varren jälkeen, että sukat pyörivät minunkin jaloissani. Lanka takaisin kerälle ja uusiksi. Onneksi kirjoneulekuvio onnistui helposti hyvin valvottujen öidenkin jälkeen ;)

I knitted the first sock twice because it turned out too big. Finally I cast on with a way less stitches than in the pattern. Lucky me, the part of the coloured knitting wasn't too difficult to remember ;)

Toinen kerta toden sanoi ja varresta tuli sopiva. Loin aloitussilmukoita koon 30 mukaan, mutta kavensin myöhemmin vastaamaan kokoa 38. Sovitin varovasti itselleni toista sukkaa ja totesin, että nyt näyttää huomattavasti paremmalta, kenties jopa sopivalta! Varsi on nimittäin yläosastaan minulle hieman turhan napakka, mutta hoikkasääriselle takuulla sopiva. 

The leg is a bit too tight for me but I'm sure it fits for my friend. The sole instead is a bit longer.

Loppuvaiheessa ei sitten ollutkaan mitään pähkäiltävää. Nilkkaan tuli kiva resori ja kantapään vahvistukset tein nurjalta kuten yleensä. Kärjessä on sädekavennus, mikä on myöskin oma suosikkini istuvuuden kannalta. 

Reinforced heel is my favourite. What is that toe shaping called in English?!

 

Sen verran näiden kanssa tuli soudettua ja huovattua, että nyt on muistissa myös hyvät silmukkamäärät omia sukkia varten. Se onkin sitten eri asia, koska saisin mitään valmiiksi itselleni.

Loppujen lopuksi kiva projekti, joskaan ei tämä neulominen toiselle kannata kuin hyväntekeväisyysmielessä. Aikaa kuitenkin kuluu eikä omasta kädenjäljestä koskaan kehtaa pyytää kulutettujen tuntien mukaan.

A nice project after all but I don't think I'm going to knit anything this big for anyone else anymore. Except presents perhaps. It just takes so much of my time and I don't want to ask anyone that much money for something that I've made just by myself.

In my bag

Tutkin aina innoissani kuvia toisten laukkujen sisällöistä, kun sellaisia joskus blogeissa esitellään. Näin kotiäitiaikana käytän lähinnä hoitolaukkua, ja eilisellä muskarireissulla se sotkeentui niin perusteellisesti, että alkoi olla tyhjennyksen ja pesun aika. 

Kaksi PUL-kankaista vaippapussia, purulelu, 2 kpl kankaisia liivinsuojia (huonolaatuisimmat ovat joutaneet varalle hoitolaukkuun), viime vuotinen kortti apteekkien päivystysviikoista, lasten neuvolakortit, parasetamolia äidille sekä molemmille pojille, neljä hiuslenkkiä, 10 pennin kolikko vuodelta 1990 (!), Jenkki Professional-purukumipussi, Lansinoh-voidetta, Madaran käsivoidetta, kaksi mustaa nappia pienessä pusissa, nenäliinoja, rakettitarra, kaksi kuulakärkikynää, viisi hedelmäpussia, muutama kertakäyttövaippa (vaikka käytämme pääasiassa kestoja), kaksi tyhjää Minigrip-pussia, kaksi harsoa, lisää nenäliinoja, kosteuspyyhepaketti, kaksi ruokalappua, Herra Hakkaraisen ksylitolipastilleja sekä pieni pussukka, jossa on desinfektioainetta, kampa, pienet sakset, kynsileikkuri, laastareita sekä pieni lääkerasia. Kuvasta puuttuu vielä muutama hiuspinni sekä noin kymmenen laukun pohjalle murskaantunutta ksylitolipastillia.

Vähän tuota tavaramäärää voisi toki vähentää, ainakin tyhjien pussien osalta. Imetyskin loppui uuden vuoden tienoilla ja varmaan pärjäämme jatkossa yhdellä ruokalapulla, etenkin kun kuopus ei ole kovin sottaavaa sorttia. Useimmiten laukussa on on vielä pari sosepurkkia, lusikkaa, äidin lompakkoa, avaimia ja kenties joku käsityö... sekä pari autoa tai palloa varaviihdykkeeksi. Eikä unohdeta maissinaksuja!

Itse laukku on palvellut hyvin, jo vuodesta 2006. Se on edelleen täysin uudenveroisessa kunnossa. Valitsin Hedgrenin (läppäri)laukun sillä perusteella, että edellinen samanmerkkinen reppuni kesti moitteetta 10 vuotta, kunnes vetoketju repesi. Reppu on minulla edelleen, mutta on odottanut korjausta jo viimeiset nelisen vuotta. Se on säilyttänyt mustan värinsäkin täysin haalistumatta monista pesuista huolimatta.

Yksivuotias ei yhtään tykännyt, kun kielsin koskemasta lattialle aseteltuihin tavaroihin. Edes kameraa ei saanut käpälöidä.

Suolasaippuaa

Olen aloittanut viime kuukausina vaikka kuinka monta blogikirjoitusta itselleni tärkeistä aiheista, mutta tuolla ne roikkuvat edelleen luonnoksina. Jokaisesta puuttuu joko vielä vähän tekstiä tai kuvat. Jospa tämän kuitenkin saisin valmiiksi.

This text is about Himalayn Crystal Salt (salt soap) that has really helped my dry skin.

Petriina kirjoitti hetki sitten suolasaippuasta. Minun kokemukseni ovat yhtä lailla positiivisia, mutta kehunpa tuotetta vielä vähän lisää, sillä niin erinomainen se on. Suolasaippua koostuu siis Himalajan vuoristosta louhittusta erittäin mineraalipitoisesta suolasta, joka on väriltään punertavaa. Suolalla on tehokkaasti puhdistava vaikutus. Ostin oman saippuani Hyvinvoinnin Tavaratalosta muistaakseni viime kesänä. Käytän sitä lähinnä ihon kuorintaan - sekä kasvoille että jalkapohjiin, ja toki myös tarpeen mukaan muualle vartalooni. Ikinä ei ole ihoni ollut näin hyvässä kunnossa! Siihen toki vaikuttaa varmasti moni muukin asia, mutta suolasaippua on kuitenkin ensimmäinen kapistus, joka on saanut kovat kantapäänikin pehmenemään. Ei puhettakaan kovettumista tai liian kuivasta ihosta. Jalkani ovat pehmeät kuin se kuuluisa vauvan pylly, ja se jos jokin on atopiaan taipuvaiselle hienoa.

Seuraavaksi aion kokeilla suolasaippuaa deodoranttina. Minua kiinnostaisi myös suolainhalaattori, joka sisältää puhdasta vuorisuolaa. Vanhemman pojan astmaan siitä olisi varmasti apua, kuten myös omaan holtittomaan siitepölyallergiaani. Samoin suolahaudetyyny ja -hierontakuulat olisivat varmasti kokeilemisen arvoisia, etenkin tuolle meidän maratoonarille. Harmi, ettei meillä ole aikuisten mentävää kylpyammetta, sillä muuten saattaisin heitellä suolapaloja veteen harva se ilta. Sitä suolalamppua en sentään suostu kokeilemaan, niin järkyttävän ruman näköinen tavara se minun mielestäni on.

Jos et ole vielä suolasaippuaa kokeillut, niin testaa ihmeessä. Hinta yhdestä palasta on 4-5 €:n luokkaa ja saippuoita löytyy varmasti jokaisesta ekokaupasta.

Tämä ei ole maksettu mainos.

Waffles

Vohvelimyssy oli niin kivan mallinen, että neuloin itsellenikin samanlaisen, tosin vähän pienemmillä puikoilla. Ostin langat joulukuun alussa JC Garnista Pietarsaaresta - alunperin huivia varten, kunnes piti varalta hakea vielä varakerätkin, että huivista tulee tarpeeksi iso ja saan vielä piponkin. Lopulta päädyin neulomaan ensin myssyn, jotta saan sitten kaikki loput langat käytettyä kaulanlämmittimeen (Veera Välimäen Simple Sprinkle).

I liked this waffle hat so much that I had to knit one for myself, too. I will knit a scarf to wear with it aswell. I'm thinking about Veera Välimäki's Simple Sprinkle, what do you think?

Pattern: Close Knit Waffle Hat by Leah Bandstra

Yarns: Lang Yarns Fantomas Superwash, purple (823), turquoise (437), gray (763) and white (431)

Needles: 4.0 mm

0.3 skeins each

Huivi on neulottu kaksinkertaisella langalla. Jokaisen vohvelikerran jälkeen vaihtuu toinen väreistä.

I knitted this with double yarn. After every waffle chart I changed one colour.

 

Christmas presents part 3

Ystäväni Meiju julkaisi uuden pipo-ohjeen, johon ihastuin välittömästi. Simppeli, mutta silti näyttävä malli. Päädyin neulomaan myssyn joululahjaksi ihmiselle, joka ei yleensä käytä minkäänlaista pipoa, mutta olen joskus antanut itseni ymmärtää, että jonkinlainen päänlämmike voisi silti olla kiva. Toivottavasti tämä siis olisi sellainen.

When my friend Meiju published a new beanie pattern I fell in love with it immediately. It was simple but still so snazzy. I decided to knit it to someone who doesn't usually wear any kind of hats or caps but who might still want one. Hopefully this pleases her.

Pattern: Snowball Beanie by Meiju K-P (Ravelry)

Yarn: Lane Cervinia Le Fibre Nobili Val Gardena, black (210)

Needles: 5.0 mm

Size: M

1.8 skeins

Piposta tuli niin mieluisa, että hetken jo mietin maltanko ollenkaan lähettää sitä saajalleen. Täytyy tehdä itsellenikin pian oma versio, joskin ehkä kokoa pienempi. Vaikka olenkin mielestä isopäinen (ja -tukkainen), tämä oli minulle aavistuksen löysä. Saajalle kuitenkin varmasti sopiva, ettei kampaus mene aivan lyttyyn.

The beanie turned out so cozy that I thought about keeping it to myself. But maybe I can give this away and knit another one just for me. Maybe a bit smaller too although I have quite a big head (and lots of hair). This one was probably a little too big for me but I'm sure it fits well for my mother-in-law.

House of mouse

Joulupukki toi lapsille myös kivan sisustustarran Puotiquesta. Sen äärellä käydään vilkuttamassa hyvätyöt joka ilta.

Santa brought our children a nice present from Puotique. They say Good Night to it every night. 

Now I should make a knitted Jerry (but not Tom) and place it right next to this. Any tips?

Make over: children's room

Lastenhuone on taas vähän valmiimpi. Listat puuttuvat edelleen, mutta eipä se leikkejä haittaa. Kirjoituspöytä löytyi syksyllä netistä, kun eräs ystävällinen vanhempi rouva vastasi ilmoitukseeni ja kertoi häneltä löytyvän kuvaukseni mukaisen lapsiltaan jääneen vanhan kirjoituspöydän. Kympillä. Pöydän pinta oli kovia kokenut, mutta mieheni purki sen osiin ja hioi hiomistaan. 

We fixed up this old table to our 6-year-old in November. It's old and was in bad shape but now it looks great.

Avainta ei esikoisen harmiksi ollut enää tallella, mutta pitänee katsella jos jostain löytyisi sopiva, vanha avain. Laatikot ovat hyvin tärkeitä ja niissä säilytetään mm. legojen kokoamisohjeita, tärkeitä papereita (täksi talveksi suunnitellun lumilinnan pohjapiiros) sekä aarteita (hienoja kiviä, tontulta tullut kirje jne).

At first our son was a little upset because there was no key left but he loves these drawers where he keeps everything important.

Pöytälamppu löytyi vanhempieni varastosta. Tämä on minun vanhani, siskollani oli vaaleanpunainen. Jouluinen omena on esikoisen päiväkodissa huovuttama pari vuotta sitten.

This old lamp used to be mine. My sister had a pink one.

Tärkeät tavarat, joihin pikkuveli ei saa koskea. Kuvassa myös uusi kirjoitusalusta, josta karttamies tykkäsi kovasti.

Things that little brother is not allowed to touch.

Esikoinen sai marraskuussa 6-vuotislahjaksi isovanhemmiltaan ensimmäisen laitteensa, joka on ollut käytössä joka päivä. Onneksi pukki toi paljon äänisatuja.

A great birthday present in November: an own CD player. Again something that someone can't touch.

Mietin pitkään tulevan pöydän väriä. Tummanuskea olisi ollut helppo valinta,  mutta halusin jotain VÄRIÄ. Oranssia, keltaista tai turkoosia. Lopulta päädyin oranssiin, ja jahkailin miehelle ääneen haluavani jotain suht tummaa sävyä, poltetun väristä. Seuraavana päivänä mieheni yllätti kertomalla käyneensä jo ostamassa maalin. Kun näin hänen sutivan sitä pöydän pintaan autotallissa, väri näytti lähinnä persikalta. Yritin nieleskellä ja toivoin, että sävy ei näyttäisi täsmälleen siltä, mitä läheskaikki kotimme seinät boordeineen olivat ennen remonttia. Onneksi ei.

I thought a lot about the colour of the table. Dark brown would have been an easy choice but I wanted orange, yellow or turquoise. Finally my husband told me he had already bought the paint. At first I was afraid it would look like peach - just the colour we got rid of when we bought this place, almost every room had peach wall papers! Luckily the table turned out fine.

Tässä vielä muutama kuva remontin ajoilta.

Some before-pictures when we started renovating.

This year

Kirpparilöytöjä.

Something from flea markets.

En ole vielä varma mihin keltainen lamppu tulee. Esikoinen tarvitsisi uutta yövaloa ja etenkin tällaista seinään kiinnitettävää. Toisaalta en nyt haluaisi porata yhtään ylimääräistä reikää, sillä kesällä lastenhuoneeseen on ajatus viritellä kerrossänkyä ja silloin pitää miettiä lamppuhommatkin uusiksi. Värinsä puolesta tämä sopisikin paremmin vanhempien makuuhuoneeseen, mutta siinä tapauksessa haluaisin löytää toisenkin keltaisen seinälampun. Paree jättää asia vielä hetkeksi hautumaan.

I'm not sure where this lovely yellow lamp is going. Our 6-year-old would need a new night lamp but the color is better for our room. Let's see.

Uusi vuosi meni lähinnä levätessä tautien jäljiltä. Alkuillasta paukautimme lähikentällä muutaman ilotulitteen ja lasten mentyä nukkumaan kävimme miehen kanssa saunassa. Puoleen yöhön valvominen tuntui liian vaikealta. Tänään maistelimme pukin tuomia herkkuja. Kerrankin sellaista luomusuklaata, jota teki mieli ottaa lisääkin. 

We didn't do much at New Year's Eve. We had some fireworks and went to bed before midnight. Today we tasted some organic chocolate from Green&Black's an liked a lot.

Vuoden vaihteessa pitäisi kaiketi tehdä jonkin sortin laskelmia valmistuneista käsitöistä. Pikaisesti vilkaistuna luvut näyttäisivät tältä. Listassa ei ole mukana kunnostettuja huonekaluja.

I should probably make a summary about what I've made last year. It's not much compared to past years and doesn't include all the renovated furnitures.

hats+caps 7 (adults), 2 (babies)  and 1 (doll)
socks 9 (adults) and 11 (babies and children)
scarves 1
curtains 5
bags 2
mittens 2 (babies)
collars 1
toys 2
Christmas balls 1
slippers 1 (adults)
jackets 1 (babies)
slipover 1 (children)
nursing pillow 1
little basket 1

Although I like knitting hats, socks etc for everyone else I have one goal for next year. It's called me, myself and I. It's finally time to start those scarves and cardigans that I've wanted to knit for so long.